Täydellisen (mun mielestä) Pastakastikkeen salaisuus on häränhäntä ja sen haudutus

 

 

 

"Kerran viikossa pastaa" asenteeni on rakoillut viime aikoina. Taisi jopa pari viikkoa mennä ilman pastaa. Tämän on varmaan pisin ilman pastaa 15vuoteen. Pasta sen miljoonassa eri muodossa on aina ollut ehkä se merkittävin osa syömistäni. Se myös kuvastaa minua ja ruoanlaittoani: Helppoa,nopeeta,hyvää ja rosoista meininkiä jossa ryystäminen ja kastikkeen roiskuminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Kun aloin blogia kirjoittamaan, niin alussa kehittyi idea blogista joka painottuisi vain ja ainoastaan pastaan. Toisaalta viime aikojen rakkaus pohjoismaista ja kotimaista ruokaa kohtaan on kasvanut joka välillä jo kiilasi minun pastankin väliin. Onneksi nämä kaksi rakasta asiaa on helppo yhdistää yhdeksi. Jos oikein mietitään, niin kyllähän pasta makarooneineen on iso osa Pohjoismaista ja Suomalaista ruokakulttuuria. Rajat ovat toisaalta venyneet. Harvassa ovat ne jotka voivat sanoa syövänsä vain kotimaista, vain pohjoismaalaista. EU:n ja sen muuttoliikenteen myötä viimeistään tuntuu, että tuo yhdentyminen näkyy myös ruoassa, joka ei kyllä ihan huono homma ole. Ei minua haittaisi tilanne että me syömme pastaa ja kutsumme sitä osaksi omaa ruokaamme,mutta toisaalta ymmärrän hampaiden kiristelyn. Vaikea olisi kuvitella että Italialainen jonain päivänä kutsuu poroa Italialaiseksi, eihän se ole sama asia millään tavalla verrata pastaa ja poroa jo niiden historian ja perinteidenkin takia. Eihän sitä koskaan tiedä josko poropaimenet painelevat Lappiin kyllästyneenä muu Suomi perässään kohti saapasmaata porot mukanaan, mutta epäilen vahvasti. Toisaaltaan vaihdossa saisimme iloisen,sosiaalisen ja äänekkään tapahtuman syömisestä jossa koko suku kokoontuu pöydän ääreen ja muori pitää kuria yllä. Ei haittaisi. Siinä meillä juroilla on vielä oppimista. Oli miten oli, pasta on kaikkien ruokaa niinku peruna, ei vain Italialaisten. Mutta se poro,se on meiän (...ja Siperian)

 

Mutta sen pituinen se. Kotimainen vanhankansan herkku eli häränhäntä on siis minun täydellisen pastani tai pikemminkin sen kastikkeen salaisuus. Jokaisella meistä on varmasti oma, se täydellinen versio lempiruoastaan. Häränhäntä on helppoa mutta aikaa se vie. Se on maukasta,mureaa ja todella edullistakin. Blogini alkutaipaleella kirjoittelinkin näistä halvoista herkuista osioon "herkkua halvoista ruhonosista" jossa on mm.veripalttua ja possunkieltä. Jos et omista kokonaista häränhäntää, se ei haittaa sillä ne valmiiksi leikatut kiekot käy aivan hyvin. Samaa lihaa kaikki. Tämä herkku on siitä hyvä, että lihaa hauduttaessa saat sivutuotteena parasta pastasoosia, ikinä. Jos et usko, on sinun kokeiltava. Ja tämähän on makuasia ja siitä on todellakin kiisteltävä :)

 

Rustiikki Häränhäntä Bolognese

 

2kg Häränhäntää

vehnäjauhoa

5 Tomaattia

2 porkkanaa

2 pötköö varsiselleriä

2 sipulia

1l Vahvaa lihalientä

1 kokonainen valkosipuli

1dl paseerattua tomaattia

3rkl tomaattipyrettä

1/2 pulloa punaviiniä

1/2 pulloa valkoviiniä

tuoretta basillikaa

tuoretta rosmariinia

Kuivattua timjamia

Tuoretta persiljaa (koristeeksi)

kokonaisia mustapippureita

oliiviöljyä

sokeria

sormisuolaa

 

 

Poista hännistä suurimmat pahimmat kalvot tai viillota vain lihat niin ettei ne "kuppiudu" uunissa. Suolaa lihat kunnolla ja pyörittele vehnäjauhoissa. Ruskista lihat ja nosta pataan.

 

Lisää pataan ronskiksi paloiksi pilkotut porkkanat,sipulit,sellerit ja tomaatit sekä murskattu kokonainen valkosipuli nippu.

 

Kaada sekaan vahva lihaliemi,viinit, pyreet ja paseerattu tomaatti sekä kaikki maut. Katso että lihat uppoa nesteeseen, tarvittaessa lisää vettä.

 

Nosta pata 200 asteiseen uuniin ja anna olla 15min ja laske lämpö 150asteeseen ja anna olla 2h, laske vielä 100 asteeseen ja anna olla ainkin 4h. Itse annoin olla vielä 6-7tuntia. Tsekkaa välissä että nestettä on tarpeeksi.

 

Revi liha luista ja siivilöi kastike pannuun. Lisää vielä oliiviöljyä ja keitä kokoon. Lisää kastikkeen sekaan pasta ja lihat,pyöritä hyvin sekaisin ja tarjoa esim.parmesaanin ja persiljan kanssa. Nauti!