sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Elämäni ensimmäiset sushit tehty! Eli vinkkiä kaivataan

 
 
 
 
 
 
 
Tulipa tuossa muutama päivä, tai viikko, tai no ennen pääsiäistä tehttyä ja syötyä elämäni ensimmäiset sushit. Kokki kaverin kanssa on ollut jo pienimuotoinen tapa kokkailla yhdessä jotain muutaman viikon välein, tai kun vapaata sattuu oleen samaan aikaan. Yleensä on tehty sellaista ruokaa jota ei olla aiemmin tehty kotona tai duunissa. Aiemmin on tehty mm. kokonaista ankaa omena calvados meiningillä ja brittipubien herkkua, eli munuaispiirakkaa. Nyt sitten piti korkata sushit.
 
Paperilla näiden palleroiden tekeminen on helppoa ja vaivatonta, eikä aines lista vaikuta kauhean pahalta. Toisin käy kun alkaa työstämään, sillä tavaraa näihin menee eikä kyseessä ole mikään perseaukisen arki herkku. Kokeilla silti kannattaa aina jotain uutta.
 
En oikein ole päättänyt tykkäsinkö susheista vai en. Jo tekovaiheessa merilevä arkkien haju alkoi etomaan. Noita arkkeja on vieläkin varmaan 100kpl kaapissa. Myös riisiä keittäessä hämmästelin loppuvaiheessa lisättävän etikan määrää (etikkakin pitää olla jotain omaa sushiriisille tarkoitettua!) mutta loppuvaiheessa kun maistoin, niin hitto! En ole ikinä maistanut niin hyvää riisiä, ja juurikin tuon etikan ansiosta. Kyseessä on jokin hyvinkin makea etikka. Susheista en tiedä juuri mitään, joten en ala myöskään tässä pätemään raaka-aineista joista minulla ei ole hajuakaan.
 
Saimme aikaiseksi ainakin 50 suupalaa, ja noin puolet saimme kolmeen mieheen nieltyä. Kaikilla oli sama mielipide: Ei osaa sanoa! Merilevä arkin maku häiritsi ja lisäksi susheja oli jotenkin ilkeä niellä. Merilevämössö tuntui aina jäävän kurkkuun ja kymmenes pala toi melkein laatan kurkkuun. En tiedä oliko meidän arkit jotain Ö-luokan kamaa vai missä oli vika. Ehkä Suomalainen maku aistini ei vaan ole vielä valmis näin uljaalle maulle! Tosin jälkimaku oli aina hyvä, tuskin muuten olisinkaan yli kymmentä syöny. Myös se voi olla syy orastavaan yrjöön, että yksinkertaisesti söin vain liikaa. Uskoisin että nämä menisi paljon paremmin alas ilman tota merilevää. Eli jos tiedät jonkun hyvän tavan korvata tuo merilevä niin ole kiltti ja kerro, koska muuten tykkäsin näistä paljonkin. Toinen vaihtoehto voisi olla ne nigirit (kai se noin kirjoitetaan) jossa merilevää ei tarvita. Vain riisi ja ohut siivu esim. Graavikalaa päälle? Mutta jos siis osaat antaa hyvän tipin millä korvata tuo merilevä, niin olen onnellisempi ensi kerralla.
 
Se siitä susheista (ohje alla) sillä yksi asia alkoi ärsyttämään eilen. Iltalehdessä oli nihkeä artikkeli jossa kirjoitettiin tv kokkien epäterveellisistä ruoista. Kohteeksi joutui mm. Jamie Oliver ja Nigella.
Jutussa kerrottiin kuinka tv kokkien ruoka on epäterveellisempää kuin einekset. Jos ravintoarvoja katsotaan on einekset varmasti oikeassa suunnassa, mutta mitä kaikkea muuta moskaa niissä on? Jutun takanakin oli varmaan joku eineslobbari.
 
Samassa todettiin kuitenkin että vain 4% valmisruoista täyttää WHO:n suositukset.
 
Jos 2000-luvulla ihminen ei vielä itse tiedä mitä saa ja kannattaa syödä ja mitä ei, niin ei se vika nyt vain tv kokeissa ja kirjoissa ole. Eivät ne jumalia ja raamattuja ole. Järjen käyttö on sallittua. Tuskinpa tv kokkien ruoat on tarkoitettu edes joka päivä syötäväksi. Vai käyttekö itse ravintolassa syömässä fine dining ruokaa tai pizzaa joka päivä? Käyttekö jos Gordon tai Jamie niin sanoo? Eiköhän kaikilla ole edes jonkinnäköinen käsitys siitä, että mikä on rasvaista, mikä on väärää hiilaria, paljonko protskua jne. Maailma on myös täynnä erilaisia ruokavalioita vegaaneista karppaajiin. Aina on joku "asiantuntija" määkimässä vastaan ja puolesta. Jos nuo saavat päättää, niin tässä maailmassa ei saisi syödä enään mitään.
 
Ruokavalioista vielä sen verran, että kerran olen eräässä ravintolassa jossa työskentelin saanut myös asiakkaan joka ilmoitti olevana täysvegaani, mutta voi syödä ahventa ja hirveä! Mitä?
 
Ei siitä sen enempää,luen kokkirjoja ja katselen edelleen kokkiohjelmia, mutta tiedostan silti että en voi syödä suklaakakkua ja bearnaisea joka päivä. Jos niin teen, niin syytän siitä omaa heikkouttani. Enkä toimi niinkuin 200 ylipainoista amerikkalaista ja haasta Mcdonaldsia oikeuteen,ja syytä kyseistä puljua ylipainostani.
 
 
 
Sushit parin kokin retaleen tapaan
 
10 merilevä arkkia
1pkt sushiriisiä
Sushi etikkaa
suolaa
300g graavattua lohta
300g graavattua siikaa
1prk mätiä tai cavi art valmistetta
2 avokadoa
wasabi tahnaa
Soijaa
Shirachia tai muuta chilisoosia
 
 
 Graavaa kalat edellisenä päivä tai osta valmiiksi graavattuna.
 
Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaa (paketissa kerrotaan siihen sopiva määrä etikkaa), lisää lopuksi etikkaa ja anna hautua vielä kannen alla 30-40min.
 
Pilko sillä aikaa avokadot ja leikkaa kala ohuiksi pitkiksi siivuiksi.
 
Levitä bambumatto pöydälle, laita päälle merilevä arkki. Levitä arkille n.puolen sentin paksuinen kerros riisiä, niin että joka reunasta jää n.1cm tyhjää.
 
laita arkin alareunaan riisin päälle ohuelti vähän kalaa, avokadoa,wasbia/chilitahnaa ja mätiä/ cavi artia. (Mädin voi lisätä myös viimeisenä jokaisen palan päälle jos haluaa.) Älä laita liikaa täytettä tai rullat on tosi ärsyttävä kääriä. Kyseessä on suupala, ei tortilla.
 
Rullaa bambumaton avulla tiukaksi rullaksi. Anna muotoutua kylmäsä hetki. Jos et omista bambumattoa voi sen korvata elmukelmulla. Leikkaa pötkö n.5-8 osaan.
 
Dippaa sushipala Soijaliemessä ja nautiskele!


22 kommenttia:

  1. Hyvännäköisiä susheja teillä :-) Minullakin tuo merilevä tuottaa vaikeuksia. Isäntä (ja pojat - siis ne kaksi vanhempaa) puolestaan rakastavat susheja yli kaiken ja isäntä on vuosia harjoitellut niiden tekemistä aina säännöllisin väliajoin.

    Kaikkeen tottuu - 10 vuotta sitten isäntä sai tehdä sushia vain silloin kun minä olin työmatkalla. Nyt istun jo samassa pöydässä sushilautasen kanssa... Ehkä minä jopa syön levää tästä kymmenen vuoden päästä... tai sitten en...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toi teidän isäntähän on iha tekijä :D sillä on gnoccheihin kultanen kosketus ja vielä susheihinkin. Pitäskö sen isännänkin alkaa bloggaamaan :D

      Ja ei mee ees 10v kun syöt jo susheja. Ainakin maistat

      Poista
    2. No siinä ne isännän bravuurit sitten tulikin listattua... ei vaiskaan, se on vähintäänkin yhtä hyvä ruoanlaittaja kuin minä, mutta suomenkielessä minä vielä pesen sen mennentullen... siksi minä bloggaan...

      Ai niin, on sillä vielä yksi hyvä taito - se osaa koristella kakkuja marsipaanilla huomattavasti vaimoaan paremmin ;-)

      Poista
    3. Siä on isäntä kunnon kondiittori. Meillä se on toistepäin :D miehet on hyviä kokkeja :D

      Poista
  2. Haha, vaikka mä en ollut ikinä edes perannut kalaa niin sushia olen kyllä tehnyt! Ja aika samoissa tunnelmissa mentiin, sushien näpertely oli kivaa ja aluksi ihan hyvää ja erilaista, mutta viiden ensimmäisen suupalan jälkeen alkoi jo tökkiä. Se merilevä tosiaankin maistuu juuri sille miltä se kuulostaakin.

    Ja voi iltalehti ja sen "asiantuntijat" sentään... Olikohan tuonkin tutkimuksen kenties rahoittanut joku einestalo? Olisi kiva tietää vähän tarkemmin mitä asioita oli vertailtu, terveellisyys kun on niin epätarkka käsite nykyään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaahan se oli,mutta vähän tökki joo. Onneksi tuolta alempaa voi lukea hyvää vinkkiä jos vielä innostut kokeileen uudestaan :D

      Ja kyllä nuo iltalehden terveys jutut on välillä iha mitä sattuu ;)

      Poista
  3. Mä oon jo aikapäiviä sitten luvannut kokeilla sushien väsäämistä ja erityisesti kasvissyöjälle sopivia. Mutta en vaan saa aikaiseksi. Ei oikein innosta mikään näpertely, kun tietää ettei pikkumies malttaisi pysyä poissa kovin kauaa. Ehkä sitten joskus....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otat Iitu joku päivä itelles hetken omaa aikaa ja päräytät susheja läjän, ja näiden teosta vois pienetki tykätä. Annat pienimmän "vähän" sotkee & soveltaa oman sushin ;)

      Poista
    2. Eli etsitään merileväarkkeja sohvatyynyjen välistä, riisit siivotaan kissojen kiposta, etikat on kipattu isosiskon treenikassiin jne. :D Kyllä pikkumies saa aina välillä auttaa kokkailuissa, mutta yleensä keskittymiskyky riittää ehkä sekunnin.

      Poista
    3. Jokseenkin tollasta,kuulostaa ihan tekemiseltä. Mut hei jostakin on alotettava :D kymmenen vuotta ja pikkumies tekee jo ekan pasta bolognesen ja makaronilaatikon :D

      Poista
  4. Sushit ovat olleet jo kauan kokeilulistalla. Välillä olen jo kaupassa hypistellyt aineksia, mutta vielä on jäänyt ostamatta ja tekemättä. Koskaan en ole susheja edes maistanut, joten pakkohan niitä ainakin kerran olisi testata.:)

    Aika ihmeellinen oli tuo Iltalehden juttu. Ei ketään kuitenkaan pakoteta joka päivä tekemään ja syömään noita tv-kokkien "kauhistuttavia" ruokia. Ja voihan niitäkin muokata terveellisempään suuntaan. Rasvaa ja suolaa pystyy useinkin vähentämään reseptien antamasta määrästä. Jos kaikki ruoasta kirjoitetut jutut ottaisi tosissaan, ei taitaisi jäädä enää mitään syötäväksi kelpaavaa. Kaikesta tuntuu aina löytyvän jotain puolesta ja vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo kyllä susheja kannattaa kokeilla ainakin. Täällä ainaki tehdään vielä uudestaan.

      Ja kyll,oon samaa mieltä! Jokaisella on oma vastuu otettavana omasta syömisestään. Ohjeet on suuntaa antavia,ei aina ainoa oikea tapa tehdä.

      joku lööppi oli vaan taas saatava aikaan tostakin

      Poista
  5. Hei! Merilevä- eli nori-arkit kannattaa yleensä säilyttää pakkasessa ja käytettävät arkit paahtaa nopeasti hellalla – näin niistä saadaan maku esiin ja nori rapeaksi. Näitä rullia kutsutaan nimellä norimaki(zushi), ja niitä syödään paitsi sushin (nigirizushi) ohessa, myös retkieväänä – sellaisena ne ovat mitä mainioimpia! Mutta jos teet sushiaterian, on hyvä olla useampaa laatua nigirejä ja muutama suupala norimakeja. Riisin kanssa on myös oltava sikäli tarkkana, ettei se ole ylikypsää eivätkä pallerot liian tiiviiksi paineltuja, jolloin ne on vaikea niellä. Toivottavasti näistä vinkeistä on hiukan apua! Ja onnea uudelle yritykselle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks Hirame! Huippu juttu et kävit antamassa vinkkiä. Vedettii tosiaan iha pakkausohjeiden mukaan jotka oli taas kieliposkella juttuja. Tuo pakastus ja paahto pitää huomioida ensi kerralla. Voi myös tosiaan olla että rullat oli myös liian tiukaksi rullattuja. Kiitti paljon,ensi kerralla olen paljon fiksumpi näiden parissa ;)

      Poista
  6. itse sushista tykkään kyllä ja olen Tokyokanissa sen tekemisestä kurssittautunutkin. Mutta sen kerran kun nitä on itse lakanut tekemään, niin lopputulos on sitten ihan hervoton kasa sushia, jota ei sitten todellakaan tee taas vähään aikaan mieli... "hirveä ja ahventa syövä vegaani"... en saa tosta tarpeekseni :-)

    VastaaPoista
  7. No sähän oot ihan tekijä kun on kurssitkin käytynä :) ja kyllä ne vaa alko tökkiin pahasti. 2-3 palaa alkuruoaks menis täydellisesti,mut että n.15,uh liikaa!

    Toi hirvivegaani varmaan luuli olevansa fiksu ja saada itelleen jotain kallista hirvenfileetä tollasella idealla. Kaatuu kyl omaan näppäryyteen silloin :)

    VastaaPoista
  8. Riisi on hyvän sushin a ja o, japanilaisesta keittokirjasta löytyy parempi ohje sen valmistamiseen. Riisissä pitää olla riittävästi makua. Liian isot nikirirullat on hankalia syödä, ohuet rullat ja pienet suupalat maistuu paremmalle. Ja wasabitahnaa kaveriksi ja itse tykkään myös pikkelöidystä inkivääristä. Kalaa en graavaisi, mikäli se on täysin tuoretta. Avokado on riisin ohella tosi täyttävää; Edinburghissa syötiin sushia lounaaksi; juurikin liian isoja, avokadoa ja jotain majoneesia, riisi ei hyvää, vieläkin painaa mahassa (melkein). Ja kyllä siihen levän makuun tottuu; rullien pitää antaa levätä hetki kelmussa, jolloin levä pehmenee, on helpompi myös leikata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riisi oli tosi hyvää,se paras tässä kokkailussa. Itse asiassa myös tuota pikkelöityä inkivääriä oli,mutta se on unohtunu kirjottaa. Annettiin myös rullien levätä kelmussa jääkaapissa,ja hyvin pysy koossa leikatessa,taisi olla jopa liian tiukkoja. Ainoa oli tuo levän maku,mutta se olikin ensimmäinen kerta ja aion antaa sille vielä uuden mahdollisuuden :D pitää myös kokeilla tuota hiramen paahtamiskikkaa ensi kerralla. Palat taisi olla myös hieman liian suuria tällä kertaa. Kiitos vinkeistäsi Aila. Nyt on saatu paljon uutta tietoa.

      Poista
  9. Olen kieltänyt iltalehden ja iltasanomat itseltäni liian usein tapahtuvan "vaarallisen" verenpaineen kohoamisen vuoksi ;D. Ei vaan voi lukea ollenkaan juuri tämän tyyppisten juttujen takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä. Oli kyllä taas niin tekemällä tehty juttu. Ruoka ja terveys on paljon esillä kokoajan. Mutta jo karppausbuumi (joka onneks on jo rauhottunut) sai niin typeriä juttuja aikaan. Hermot siinä meni.

      Poista
  10. Mulla on sushin kanssa sellainen liitto, että olen päättänyt jättää niiden tekemisen ammattilaisille ja ostaa niitä aina valmiina. :) Kerran teimme alusta asti itse ja se oli täysi fiasko. Äidin kanssa käytiin viime kesänä sushikurssilla, ja siellä homma kävi helmpommin kun kaikki oli oikeastaan jo valmiina (riisi keitetty, lihat paloiteltu, munakkaat tehty, levät valmiina pöydällä ym.). Ja toki siellä oli kokki koko ajan vieressä opastamassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo siis olihan toi sotkusta hommaa :) ja kamalasti näpertelyä. Oon silti sen verran jääräpää että aion kokeilla uudestaan ja sotkea kunnolla.... Ehkä sit joskus :)

      Poista

Aina on kiva jos kommentoit