Rennosti Hummeria Bloody Mary-pastan kera

Hummeri on ruokana siitä mielenkiintoinen, että ennen sitä ei syötetty edes vangeille. Sitä pidettiin niin vastenmielisenä ötökkänä, että edes pahamaineiset eivät olleet sen arvoisia. Samaan aikaan toisaalla köyhät asukit saarilla eivät juuri muuta saanutkaan kuin hummereita,ostereita,rapuja ja simpukoita, eivät kuulemma olleet muun arvoisia. 

Sittemmin on touhu muuttunut ja moni köyhemmän kansan herkuista nousikin muka parempien ihmisten lautaselle. Ruoka on ruokaa ja minulle kaikki on vain ruokaa enkä tosiaan jaksa vaivautua luokittelemaan kenelle kuuluu mikäkin ruoka. Solmio kaulassa, muka iso asema yhetiskunnassa tai sitten vain minunlainen pussihousu-pystytukka silloin tällöin revenneissä farkuissa, aivan sama! Hummeri on rentoa fääst fuudia. Ok, on se kallista mutta jättämällä viikonlopun kaljakorin ja röökiaskit kauppaan voi nautiskella hummeria, siis ihan hyvää ruokaa. En edelleenkään ole mikään hummerifani,saati niin kova osterifani että liittyisin johonkin jengiin niiden puolesta. 

Kokeile hummeria joka on täytetty valkosipuli-chilivoilla ja tarjoillaan ihan rennosti vain Bloody Mary-pastan kanssa. Ohje lienee jostakin herra Ramsayn jutuista. Gordon tosin taisi skippailla sitruunan ja sellerin mutta mielestäni ne on kovinkin keskeinen osa Bloody Marya. Tosin Bloody Marya on ruokiin yhdistetty ennen Gordoniakin. Ei siis uus juttu mutta sitäkin maukkaampi. 

Jos hummeri ei kiinnosta pätkääkään, niin tällä ohjeella kannattaa tehdä vaikka jokirapupastaa tai jättiravuista samaa settiä grillin kautta. Kokeile & Ihastu!

Ihan vaan hummeria Bloody Mary pastan kera

Hummeri: (voi riittää 4 puolikkaalle)

1-2kpl per syöjä 

halkaise hummerit kahtia. (tsekkaa Instagramista videoni, niin voit saada paremman käsityksen)

kaavi ylimääräiset möhnät pois ja poista suoli. Irrota sakset ja murra niistä kuori.

200g huoneenlämpöistä voita

loraus konjakkia

10 valkosipulinkynttä murskana

1pnt korianteria silputtuna

3 chiliä silputtuna

Sekoita kaikki voin ainekset sekaisin ja täytä hummerit ja sakset.

grillaa hummereita pikaisesti tuulikuumalla parilalla.

Bloody Mary pasta

spaghettia tai linquinea

1dl paseraattua tomaattia

4rkl worchesteria

2rkl tabascoa

2-3 valkosipulinkynttä

1 sipuli

pala varsiselleriä pieneksi pilkottuna

loraus vodkaa

1 sitruunan kuoret raastettuna

öljyä

rapeita leivänmuruja

Keitä pasta melkein Al dente

freesaa sipulit ja selleri lisää tomaatti, worchester ja tabasco anna poreilla miedolla lämmöllä n.10min. Lisää lopuksi vodka ja anna kiehahtaa nopeasti. Vodka saa myös maistua.

lisää sekaan spaghetti ja sekoittele kunnolla kastikkeen joukkoon. Lisää viimeisenä päälle raastettua sitruunankuorta ja rapeita leivänmurusia tuomaan vähän rapeuttakin.

tarjoa hummereiden kanssa.

5 kesän kovinta itsetehtyä BbQ-kastiketta. Nappaa ohjeet kesäkeittiöön.

Varmasti lähes tulkoon jokainen grillaa kesällä ja yhtä monelle se on yhtä kuin kesä. Kuumeisesti mietitään mitä grillattais ja millä soosilla. Yhden kastikkeen sijaan ajattelin nyt ilahduttaa teitä kesäkeittiöidenne grillimaistereita 5 eri soosilla. Eilen facebookissa kyselin olisiko tälläiselle tilausta ja kyllä oli. Nyt kun facebokista puhuttiin, niin käyppä tsekkaamassa blogini facebook, sinne on vielä tänään tulossa reseptiä grillatulle maksalle. Mutta, jatketaan siis sooseista. Eilisen keskustelun perusteella muutamien bloggaajien kanssa tuli esille paljon erilaisia makumieltymyksiä ja ne otin nyt huomioon.

Kävi ilmi siis, että toiset tykkää savuisesta ja vähemmän makeasta, toiset tulisesta ja makesta, osa makeasta mutta vähemmän savuisesta, mausteisesta ja ei niin mausteisesta. Päätin siis hetken mielijohteesta ruveta hommiin ja käyttää ainoan vapaa-aikani keittelemällä kauniissa kesäsäässä BbQ-kastikkeita sisällä. Aikaa meni mukavasti, eli kokopäivä keitellessä ja kuvatessa purnukoita.

Valitsin tähän projektiin nyt 5 erilaista ja jokainen on omalla tavallaan erilainen. Tosin pohja on kaikissa perus bbq-pohja. Minulle se tarkoittaa, että kunnon soosin pohjana on jokin etikka, sokeri ja paseerattu tomaatti, myös valkosipulin ja chilin pitää olla mukana jossain muodossa. Etikkaa on monenlaista ja niin myös näissä viidessä. Chilejä on erilaisia ja kivoina uusina makuina on myös kahvi ja persikka. Jälkimmäinen sai minut ainakin hymyilemään ja dippailin illasta yöhön nachoja kyseiseen kivasti polttelevaan soosiin. Kahvin käyttö ei sinänsä ole uusi juttu, sillä se on jenkkilästä pöllitty. Kutsuvat soosia Hipster-nimellä. Minä kyhäsin omani mieltymysteni mukaan ja nimesin sen Hipster Cowboyksi. Melkein sama soosi ja aivan loistava kahvi-Chili Rub löytyy hetki sitten postaamastani Cowboy Beef jutusta. Jutun löydät klikkaamalla tästä.

Mutta tässä nyt  5kiven kovaa BbQ-soosia. Toivottavasti kököttämiseni köökissä hikoillen tuo kesääsi edes hitusen makua. Kannattaa testata ja kyllä aina kaupan överimakeat soosit voittaa. Pitäähän sitä nyt vähän itseluottamusta olla.

Ensimmäisenä vuoron saa hyvinkin perinteinen BbQ-kastike joka nimekseen tuttavallisesti "Redneck". Kunnon punaniskan pöhinää pullollinen. Savuinen, ei niin makea mutta silti kivasti potkua. Kyllä tätä syödessä hieman niskakin punottaa. Sopii melkeinpä mille tahansa grillattavalle mutta parhaiten naudan ja possun kanssa. Paahdettu sipulirouhe ja savusuola tuo kivasti savun makua. Jos et löydä ohjeessa löytyvää nestesavua, niin nou hätä. Savusuola ja sipulirouhe tuo kyllä savunmakua, lisäksi kokonainen chipotle ja savupaprikajauhe.

Redneck n.3dl

1 kokonainen chipotle chili

1tl ancho-chilijauhetta

1tl cayannepippuria

1tl savupaprikajauhetta

1tl juustokuminaa

2tl savusuolaa

1tl vastarouhittua mustapippuria

1rkl oreganoa (kuivattu)

2rkl paahdetttua sipulirouhetta

1 iso sipuli

1 kokonainen yksikyntinen valkosipuli ohuina siivuina

2,5dl paseerattua tomaattia

2dl Coca-Colaa (eli light)

1tl worchestershire

½dl fariinisokeria

½dl omenaviinietikkaa

8cl Viskiä (Jack Daniels)

n.1tl nestemäistä savua

(2rkl + freesaamiseen Oliivi-tai maissiöljyä)

freesaa sipulit ja mausteet oreganoa ja chipotlea lukuunottamatta öljyssä. Lisää etikka ja anna kiehahtaa. Lisää sitten,sokeri,worchester, tomaatti ja cola ja anna poreilla miedollä lämmöllä. Lisää sekaan chipotle,laske lämpöä  ja anna hautua soosissa miedolla lämmöllä poreillen n.15min. Näin saat chipotlen pehmenemään. Kun soosi on paksua, niin nosta liedeltä, lisää viski,nestesavu ja soseuta ja kaada samalla sekaan n.2rkl öljyä. Siivilöi ja pullota keitettyyn steriiliin lasipulloon jossa on kunnon tiivis korkki. Soosi säilyy ainakin 2 viikkoa kylmässä. Jos et löydä kokonaista chipotlea, niin korvaa osa paseraatusta tomaatilla chipotlekastikkeella jota löytyy lähes jokaisesta marketista.

Sitten tullaankin ihan huippuun kovaan soosiin joka oli puhdasta mielikuvituksen tuotetta. Kun soosissa on aivan loistavaa persikkaa tuomassa makeutta ja kivaa ärjyä tuo habanero ei oikein mikään voi mennä vikaan. Tähän soosiin hurahdin ite. Lisää ensin vain 1 habanero jos et ole varma kuinka tulisesta pidät. Jos polte ei ole tarpeeksi, niin lisää toinen. Tähän kyllä ihastut. Sopii mahtavasti kanalle ja possulle. Kokeile myös lohelle. Täällä tehdään jo kanansiipiä soosin kera. Nimeksi tuli "Nasty Old Maid" Kyllä ilkeä vanhapiika tätä söis..... vaikkapa tortillan välissä?

"Nasty Old Maid" n.3dl

1 sipuli silpttuna

1 yksikyntinen valkosipuli ohuina lastuina

1tl kurkumaa

½tl valkopippuria

½dl omenaviinietikkaa

4cl inkiväärisiirappia (modo)

2tl ruokosokeria

3 persikkaa kuorineen

 2,5dl paseerattua tomaattia

1dl vettä

1-2 habaneroa

3 limen mehu

freesaa  sipulit,kurkuma ja valkopippuri öljyssä. Kaada sekaan etikka ja anna kiehahtaa kunnolla. Lisää sitten siirappi ja sokeri ja sekoita. Lisää pilkotut persikat, limen mehu, habanero ja viimeisenä paseerattu tomaatti sekä vesi. Anna poreilla miedolla lämmöllä kunnes kastike on paksua. Soseuta ja pullota. Nauti kanansiipien tai esim.nachojen kanssa.

Sitten vuoron saa kastike joka teki kovimman vaikutukseen puolisoon. Kuulemma aivan loistava. Vaikka ei hipsteriksi tunnustautuisi saati Cowboyksi, niin kannattaa silti kokeilla. Toimii loistavasti naudan ja possun kanssa. Kivasti erilainen,paahteinen ja savuinen. Jenkkiohjeet neuvovat käyttämään esperessoa mutta minä suosittelen käyttämään ehdottomasti nokipannukahvia tai mikäli nuotio on vaikea järjestää, niin keitä kunnon pannukahvia. Jos olet nuotiolla niin tee soosi suoraan nokipannuun ja anna poreilla notskilla, muista ottaa siivilä mukaan. Toimii!

Hipster Cowboy n.3dl

1tl ancho-chilijauhetta

1tl cayannepippuria

1tl savupaprikajauhetta

1tl juustokuminaa

1tl sipuijauhetta

1tl valkosipulijauhetta

2tl savusuolaa

1tl vastarouhittua mustapippuria

1tl oreganoa (kuivattu)

1tl worchestershire

½dl punaviinietikkaa

½dl fariinisokeria

2,5dl paseerattua tomaattia

2,5dl vahvaa nokipannukahvia

freesaa kaikki mausteet oreganoa lukuunottamatta öljyssä. Lisää etikka ja anna kiehahtaa. Lisää sitten loput ja anna kiehua paksuksi tai kunnes n.3dl jäljellä. siivilöi varmuuden vuoksi. 

Sitten matkataan Aasiaan. Aasialaisesta ruoasta en tiedä juuri mitään mutta tiedän että se on hvyää ja , että naamat siellä osaavat taitavan maustamisen. Niimpä rakensin soosin kaikkien kliseiden varaan ja sain aikaan ihan pirun kovan soosin. Tämä soosi sopii parhaiten porsaan ribseille,kassler vartaille ja kanalle. Varmasti myös lohi tykkää tästä. 

[Bäng:BänG] Asian BbQ n.3dl

1 iso sipuli silpittuna

1 kokonainen solo valkosipuli Ohuina lastuina

1 sitruunaruohon varsi

2 tuoretta punaista chiliä

tulitikkuaskin kokoinen pala inkivääriä lastuiksi leikattuna

2 tähtianista

2 neilikkaa

½ raastettu muskottipähkinä

½dl sherryä

½dl ruokosokeria tai fariinisokeria

2dl ananasmehua

2 limen mehu

1rkl miriniä

1rkl soijaa

1tl osterikastiketta

3rkl hoisin-kastiketta

2,dl paseerattua tomaattia

freesaa sipulit ja chili. lisää sitruunaruoho,murskattu neilikka, tähtianis, inkivääri ja muskotti. Freesaa vielä hetki ja lisää sitten ananasmehu,sherry, limemehu,soija,mirini ja osterikastike. Anna kiehahtaa ja lisää tomaatti, hoisin sekä sokeri ja laske lämpö, niin että seos poreilee. Anna poreilla kunnes seos on paksua. Poista anikset ja sitruunaruohot. Soseuta ja siivilöi. Pullota. 

Sitten viimeisennä vaan ei vähäisenä. Tähän soosiin tutustuin ajat sitten toisessa työpaikassani jossa se kuului kanalle. Soosia ostin usein myös litratolkulla kotiinkin.Sittemmin olen muokannut ohjetta vieläkin kovemmaksi. Mielestäni siinä kuuluu kunnon hönkäys etikkaa, chilin potkua ja makeutta kunnolla. Cajun on siitä hyvä, että sopii oikeastaan kaikelle lihalle ja lohellekin se toimii hyvin. Kannattaa myös tsekata ohjeen kuivamausteseos, se nimittäin on loistava grilli rub niin lihalle, kanalle kuin esim.lohelle

Cajun n.5dl

Cajun mausteseos:

1rkl paahdettuja fenkolinsiemeniä

1rkl paahdettuja korianterinsiemeniä

1rkl paahdettuja sinapinsiemeniä

1rkl kuivattua oreganoa

1rkl kuivattua timjamia

1rkl chilijauhetta

1rkl ancho chiliä

1rkl juustokuminaa

Kastike:

3rkl Cajun maustetta

1 iso sipuli silputtuna

1 kokonainen chipotle 

1 kokonainen solo-valkosipulinkynsi

1rkl mustapippuria

1dl punaviinietikkaa

1dl fariinisokeria

2,5dl paseerattua tomaattia

2rkl tomaattipyreetä

5dl kanalientä

freesaa sipulit ja mausteet chipotlea lukuunottamatta öljyssä. Lisää etikka ja anna kiehahtaa. Anna kiehua kunnes 2/3 jäljellä ja lisää sitten sokeri ja anna poreilla n.5min. Lisää kanaliemi ja anna kiehua kunnes 2,5dl jäljellä. Lisää sitten kaikki loput ainekset ja anna poreilla miedolla lömmöllä n.15min. soseuta ja siivilöi.

Jos taas haluat valmissooseja, niin tsekkaapaa bloggaaja Teemun T-Barbequen sivut josta voit tilata bbq-sooseja joissa ei ole käytetty säilöntäaineita ja kaikki on omin kätösin duunattu. Kyseisistä tuotteista myös tulossa juttua blogin facebookiin.

Helppo & Nopea Vappubrunssi

Vappuna kuuluu lipittää simaa ja natustella munkkeja suupielet sokerissa. Auta armias jos näitä asioita ei ole tarjolla. Tosi puritaanit myös jaksavat nähdä vaivaa ja väkertää tippaleipiäkin. Minä olen joutunut joskus vääntämään n.tuhat tippaleipää kerralla ja sen jälkeen innostukseni tippaleipiin on käytännössä haudattu kokonaan. 

Tietyt perinteet on kyllä tippaleipäkammosta huolimatta säilytän ja simalla läträäminen kuuluu myös tänä vappuna kuvioihin ja siinä sivussa varmasti natustellaan munkki jos toinenkin. Olen kuitenkin viikon lomalla duunista ensimmäistä kertaa 3 vuoteen joten aion myös oikoa kokkailuhommissa.

Tämä tarkoittaa helppoja, vähätöisiä kokkailuja ja leipomispuolessa joko sävytän vastuun muille tai korkeintaan tuenlähileipomon munkkeja ja ostan myös vapputorilta simani. Vappubrunssin voi koota myös helpolla, eikä pöydässä tarvi notkua 20 erilaista herkkua. Paitsi, jos innostusta riittää kokkailla. Näin lomalla kuitenkin haluan minimoida osallistumiseni kokkailuun.

Meillä otettiin juuri ennen lomaa varaslähtö vappuun yhteistyössä Blogiringin ja Pauligin kanssa. Tarkoituksena oli rakentaa pieni vappupöytä jonka seurana nautitaan myös Pauligin kahvia. Pauligilta on tulossa Suomen markkinoille myös uutta laitetta joka varmasti miellyttää kahvin ystäviä. Uusi laite kantaa nimeä Cupsolo Lattensia joka on jatkumoa edelliselle Cupsolo-mallille. 

Paulig cupsolo kilpailuun voit osallistua täällä.

Jaa oma herkkuhetkesi Instagramissa tai Twitterissä,  joko julkaisemalla kuvan tai videon hashtagein  #cupsolobrunssi ja@PauligFi  ja osallistu kisaan.  Kilpailu aika on 28.4-15.5.2014 Osallistuneiden kesken arvotaan brunssihetki ystävien seurassa ja lisäksi Paulig Cupsolo Lattensia –kapselilaitteen.

Mutta jos kaipaat vappuusi jotain helppoa ja vähtöistä ruokaa, niin sekin on helppo hoitaa. Minun minikokoisessa brunssipöydässä oli alkuun kylmäsavulohitahnaa ja rapeaa patonkia. Kylmäsavulohitahna on pettämätön kevät & kesäruoka joka valmistuu minuutissa. 

200g kylmäsavulohta

1prk Creme Fraichea

1 silputtu punasipuli

laita kaikki ainekset blenderiin ja aja tahnaksi. Dippaile patonkia tahnaan.

Lämpimän puolen sai hoitaa aivan loistava Helsingin Makkaratehtaan Merquez makkara (lammasmakkara) jolle tein kyytipojaksi jeeralla,kurkumalla ja inkiväärillä maustettua hapankaalia. Makkaran ja hapankaalin kanssa dippailtiin pitaleipiä. Tarviiko edes sanoa, että oli ihan liian hyvää kamaa? Aikaakaan ei tarvitse turhaa kuluttaa.

1 Merquez per naama

1 paketti Rasilaisen Hapankaalia

1prk smetaaa

1tl jeeraa

1tl inkivääriä

½tl kurkumaa

sekoita hapaankaali, mausteet ja smetana pannulla, anna hautua kannen alla n.10min. Grillaa sillä välin makkarat ja lämmitä pitaleivät.

Jälkiruoaksi setti joka on jo kallellaan kesään mutta taipuu helposti myös kevääseen. Eli mansikoita, balsamicokastiketta ja mascarponea. Aivan mieletön setti ja aikaa tähänkin hurahtaa muutama minuutti.

1 rasia mansikoita

1purkki Mascarponea

1dl kermaa

½dl sokeria

vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää sokeri ja mascarpone. Vatkaa sekaisin.

½dl Balsamicoa

½dl sokeria

Kiehauta balsamico ja sokeri. Lisää sekaan mansikat ja kieputtele pannulla sekaisin.

Tarjoa mansikat mascarponen ja kahvin kera.

Mutta hei, oikein pirun hyvää Vappua kaikille lukijoille ja kanssabloggaajille! 

 

yhteistyössä Blogiringin ja Paulig kanssa

Koivugravaattua lohta

Joskus on mukava hieman eksyä perinteisistä kaavoista niin ruoanlaitossa kuin muissakin asioissa joita en nyt ala erittelemään. Nykyään on kovassa huudossa toiselta puolelta maailmaan kärrätyt superfoodit sun muut mutta onneksi makuja on saatavilla ihan omilla pihoilla. Koivu tai pakastevihta ei kuitenkaan ole se yleisin raaka-aine jota kotikeittiöissä on totuttu käyttämään.

Pari vuotta takaperin kiinnostukseni heräsi erään meun alkuruokaan joka oli nimetty kutakuinkin "Koivugraavattua lohta". Mielenkiintoa lisäsi tieto siitä, että kyseisessä raflassa kokkaava isäntä oli sopivasti perhetuttu ja kokki, joka on pitkälti syyllinen siihen, että myös minusta tuli kokki. 

Kyseistä isäntää olen aina pitänyt hyvä tyyppinä ja aivan huippuna kokkina. Kyseinen asia jäi kuitenkin lillumaan ajatuksiin ja unohtuikin aikanaan. Jokin aika sitten setti muistui taas mieleeni oman työpaikkani kesälistaa suunnitellessa. Otin asiasta selvää ja sain vieläpä reseptinkin itselleni. 

Tämä ruoka on juurikin nyt ajankohtainen sillä kevättä pukkaa eikä kesäkään enään kaukana ole. Pian jo koivuista saa poimittua ensimmäiset nuoret lehdet mutta ennen sitä on hyvä käyttää pakastevihtaa josta makua irtoaa oikein mukavasti. Lisäksi kokatessa on mukava fiilistellä kesää, saunaa ja mahtavaa vihdan tuoksua. Mikä parasta, tämän kaiken maun saa tallennettua myös loheen. 

Kyseessä on mahtava alkupala vaikka vappubrunssille tai juhannuspöytään. Ruoka joka ainakin on tähänasti saanut kaikkien huomion siitä mainittaessa ja mausta ovat tykänneet kovemmatkin kalamiehet. Tai no, jokainen edes mato-ongen omaava äijänkäppänä väittää olevansa kalamies, niin myös minä.

Jos siis haluat yllättää vieraasi tai vaan itsesi kesäpöydässä, niin tällä se kyllä onnistuu. Älä säiky rankaa suolan ja sokerin määrää. Lopputulos ei lähellekään se miltä se saattaa kuulostaa rseptiä lukiessa. Ohje on hieman isolle määrälle mutta sitä voi muokata myös pienemälle porukalle. Lisukkeesi kannattaa valita jotain raikasta ja hyvää, tuoretta tummaaleipää. Itse valitsin kaveriksi smetanaa, sitruunaa ja tilliä ruisleivän kera. Duunirintamalla päädyimme raikkaaseen punajuurisalsaan jonka ohjeet löydät täältä. 

Koivugraavattu lohi

1 kokonainen lohifilee nahattomana
2l vettä
5dl merisuolaa
5dl sokeria
1 pakastevihta/100g tuoreita, nuoria koivunlehtiä

Kiehauta sokeri, suola ja vesi. Lisää sekaan pakastevihta. Anna nesteen jäähtyä kunnolla. Liemi ei saa lämmin. Putsaa sillä aikaa lohifilee mahdollisista ruodoista ja vedä filee nahattomaksi. Nosta filee pakkiin ja kaada jäähtynyt neste päälle. Laita vielä fileen päälle ja pakkaa kelmuun. Anna maustua kylmässä ainakin 1vrk, mielummin kaksi. 

Sitten nosta filee pakista ja huuhtele hyvin kylmällä vedellä. Leikkaa siivuiksi ja nauti. 

Kalakebabit & Castillo De Molina Reserva Sauvignon Blanc

Mitä ihmettä maailman huonoin viiniasiantuntija tekee Oivapari-Reseptikilpailussa? En tiedä, mutta sen tiedän, että nämä kalakebut sopivat loistavasti Castillo De Molina Reserva Sauvignon Blanc-viinin kanssa. 

Kyseinen viini kaipaa vierelleen raikkautta ja keveyttä. Raikkautta tarjoaa mahtavan makuinen fenkolin, mintun ja tuoreen kurkun yhdistelmä. Keveyttä tuo kala ja pita. Lohi ei ehkä ole kala kevyimmästä päästä mutta loheen päädyin juurikin sen rasvan takia. Jauhaessa lihaa ja kalaa ne vähäisetkin rasvat on saatava pysymään tallessa. Lohestakin rasvaa jää koneen osiin ja käsiin mutta onneksi myös kebuunkin asti riitti. 

Heikkohermoisimmat varmaan repivät rintakarvojaan miettiessään, että mikä tästä nyt tekee sitten kebabin. Minulle sen tekee pitaleipä ja hennosti maustettu lohi. Mausteisiin voit toki vaikuttaa itse mutta chilin määrän jätin tarkoituksella matalaksi, koska viinit harvemmin tykkäävät kaveerata sen kanssa.

Tämä kyllä maistuu jo näin kevään alussa ja olihan tämä jo kurkistus tulevaan kesään. Kun siellä mietitte mitä kevyttä ja raikasta natustelisi valkoviinin kera, niin tässä yksi leppoisa ruokaehdotus. 

Oivapari. Sanon minä.

Kalakebabit

n.600g lohta tai muuta haluamaasi kalaa

1tl kanelia

1tl kuminaa

1tl korianterinsiemeniä jauhettuna

1tl kurkumaa

½tl kuivattua chiliä

1rkl tomaattisosetta

2 valkosipulinkynttä

suolaa

jauha kala ja lisää mausteet. Sekoita. Pyörittele pihveiksi tai pötköiksi. Paista pannulla n.1min per puoli ja kypsennä loppuun 200-asteisessa uunissa n.10min.

Minttu-Fenkoli-Feta

1 puntti minttua

1rkl silputtua sitruunaverbenaa tai melissaa

1 iso fenkoli

1 kurkku

1 sitruuna

100g fetaa

Raasta kurkku ja fenkoli raasteeksi ja silppua minttu. Yhdistä ja purista sekaan sitruunan mehu. Murusta joukkoon fetaa. Sekoita ja lusikoi kebabin pitaleipien sijaan.

Jos haluat, niin voit myös lisätä täytteeseen maustamatonta jogurttiakin. Minä en laittanut koska lohi on niin rasvainen ja se riitti tuomaan kosteutta. 

Pikainen tsekkaus #gastrohelsinki2014 messuihin

Hieno päivä gastromessuilla perjantaina 21.3.2014 Paljon mielenkiintoisia kojuja, paljon hyviä makuja ja tuttuja naamoja. Pääsin hiomaan pieniä virityksiä työni puolesta mm. Tammisen kanssa. Ehkä meillä on kesän listalla mahtava Porterhouse Steak. Saa nähä miten käy. Harmi etten päässyt paikalle jo torstaina muiden bloggareiden kanssa, muuten messut olivatkin oikein antoisat ja kotiin tultiin täynnä inspiraatiota. 

Yläreunassa oikealla päivän mielenkiintoisin setti, eli suklaapizza. Kokeilemisen arvoinen ja varmana tulen tekemään tännekin samantapaista. Alareunassa vasemmalla Kebab 2 Go oli myös yksi parhaimmista seteistä joita tuli maistettua. Maisteluannoksena vain hiukan suuri. En valita, söin kaiken. Vieressä Valion kojulla maisteltiin valmissoosista tehtyä pikkupurtavaa. Sirkulaattorilla valmistettu liha upposi mukisematta, pippurisoosi ei vakuuttanut. 

Deli&Deli oli kojuna jumittava ja tarjosin maisteluun ankankoipea rilleten muodossa rapean patongin päällä. Kaikki kyseistä herkkua syöneet tietävät, että sen kohdalla nälkä kasvaa syödessä. Ankankoipia säilykkeenä ei ehkä iske kaikkiin mutta ennakkoluulot narikkaan sillä kysessä on mahtava tuote. 

Parasta antia niin ammattilaisille kuin ihan tavallisillekin kotikokeille tarjosi muistaakseni Korpelan lihamies. Äijä nykytti veitsellä possukaisen n.9minuutissa paloiksi. Näytti helpommalta kun oikeasti on. Ihailin veitsenkäyttöä, mahtavaa raaka-aineen tuntemista ja tarkkaa jälkeä. Laskekaahan montako sikaa teurastetaan kahdessa 8 tunnin vuorossa kun n.9min ja 30sek laskettu aikaa per ruho. Mahtava ja erittäin opettavainen show.

Ja se odotetuin miitti olikin miehen kanssa joka on varastanut hiustyylini vai menikö se toistepäin? Tomi Björck oli hauska naama ja hyvä esiintymään. Tomi sai teinityttöjen ihailut ja minä vihat, koska otin eturivin paikan ja säntäsin ekana kuvaan. Tästä suuttuneena eräs naisfani otti Tomista paremman kuvan ja suurensi mahaa ja poskiani jollain ihme konstilla. Ainoa ostos messuilta Tomin uusin kirja nimeltä "Björck" jossa on mielettömän stydejä reseptejä kotikokeille ja vähän kokeenemmillekin löytyy vaikka mitä. Tomi ja Turunmies väsäsivät pirun hyviä maistiasia Osso Buccosta ja cremolatasta Myllärin Osastolla.

Juuressipsit eli Parempaa Roskaruokaa

Kun on puhe ruokakirjoista, niin olen aina innoissani. Vielä enenmmän iloitsen kun sellainen tipahtaa postiin ja vieläpä pienellä huomionosoituksella. Onko tämä sitten kikkailua jolla yritetään saada bloggaaja kirjoittamaan mahdollisimman hyvää palautetta? En usko, sillä sain vieläpä viikko takaperin mahdollisuuden tavata itse Jenni Häyrisen joka on tytsy Parempaa Roskaruokaa kirjan ja Liemessä?-blogin  takana. Tämän pienen yhteisen kokkailumme lomassa sain jo kuvan ihmisestä joka on erittäin innostunut ja omistautunut sille mitä tekee. Voin sanoa että olen nähnyt ammatikseen kokkaavia ihmisiä joilla on murto-osa, jos sitäkään siitä innostumisesta ja intohimosta jota Jenniltä löytyy. Tosin silloin kun tapasimme, olin aivan hukassa, en muista että minua olisi koskaan jännittänyt niin paljon kuin kyseissä tapahtumassa (siitä myöhemmin sitten lisää). Tosin mukana oli liuta muitakin raskaansarjan bloggareita ja minä tunsin itseni kovin pieneksi siellä. Mutta se kirja...

Enkä usko että kirjakaan on tehty setelin maku suussa, vaan kirjasta suorastaan tihkuu rasvan lisäksi juurikin sitä fiilistä ja uskomista omaan osaamiseen ja näkemykseen snägäristä. Kuten kirjan nimestä voi päätellä, se pitää sisällään roskaruokaa, parempaa roskaruokaa, rentoa ruokaa, hyvää fiilistä, hulppeita kuvia ja tajuttoman kovia reseptejä. Olen sinänsä onnellisessa asemassa, koska omistan nyt tämän ja Master Chef- Kiran kirjan. Molemmat uutukaisia, molemmat hyviä mutta niitä ei voi verrata toisiinsa jo aivan eri ideankin takana (siitäkin myöhemmin lisää). Olen siis saanut kovaa opusta arvosteltavaksi ja molemmat on aivan huippuja. 

Hienoimman tästä kaikesta tekee se, että voi huomata kuinka emme juurikaan kaipaa kovia nimiä kirjojen kansiin luomaan uskottavuutta reseptien laadusta. Toisaalta kovia nimiä nämäkin leidit on, Jennin kirjakin on loistava osoitus siitä, että kotikeittiöistä tulee innostuneita ja innostavia visionäärejä, taiteellisia lahjakkuuksia ja pirun hyviä kokkeja. Jenni oli ilo nähdä livenä, pikkaisen kokkailla kebua yhdessä ja höpötellä. Hieno kirjailija, hieno bloggari, hieno ihminen ja perkele soikoon, törkysen hyvä kokki! Voin lämmöllä suositella kirjaa kaikille jotka ovat vähäkään ruoasta kiinnostuneet. Kirjassa olevat reseptit on helppoja ja uskon että respeteillä jokainen onnistuu. 

Voin sanoa olevani onnellisessa asemassa, koska olen tavannut henkilön kirjan takana ennen sen korkkaamista. Helposti tuomitsemme ihmiset jotka tekevät samaa ja tavoittelevat samaa unelmaa. Vielä herkemmin annamme näpeille jos toinen vielä onnistuu näissä ennen kuin itse. Itsellekin se tavoite on oma kirja, ehkä sitten joskus. Voin vain siis kuvitella kuinka upea fiilis Jennillä on tästä kirjasta. Kirja on vieläpä pirun hyvä, siinä ajankohtainen teema ja sisältö uppoaa kaikille, vai voitko väittää ettet tykkää burgereista, dogeista, panineista, pizzoista tai vaikkapa lihiksistä? Eli pointtina vain se, että tekijän on syytäkin olla ylpeä siitä mitä on saanut aikaan. Hieman olin epäleväinen vuoden alussa kun selvisi mikä teema tulee kirjassa olemaan mutta voi kuinka väärässä olinkaan. Snägäristä vaan sai tehtyä loistavan, Vapise Jonas Cramby, rekkamiehen tortillat on saanu uuden haastajan esim. MexMex Open Burger. Parempaa Roskaruokaa vei juuri paikkasi kirjahyllyltä.

Meillä on siis kaiketi pullat hyvin uunissa, koska Suomessa on pirun monta laadukasta bloggaria, näköjään myös taitavia kirjantekijöitä ja perskeleen kovia kotikokkeja. Kiran kirjasta vielä lähiaikoina lisää mutta kovasta teoksesta puhutaan myös hänen kohdalla. Hienoa Leidit, tässä on syytä alkaa äijien vapisemaan. Ehkä meidänkin vuoro vielä koittaa. Mites ois ChezJasu, koska vastataan haasteeseen?

Kokkailin kirjasta ehdottomasti juuressipsit. Juuressipsit on suurin uusin suosikkini johon olen törmännyt tämän vuoden puolella. Duunissa teemme näitä urakalla mutta kotosallakin niitä on kiva nauttia. Juuressipsit ei ole mitään terveysruokaa mutta mieulummin näitä syö kuin Taffelin sipsejä. Maasta makua ja rosmariinisuola sipsien niskaan, pari dippiä, leffa ja thats it. Varioi juurekset makusi mukaan, niin minäkin. Tein nämä kolmesta lempparistani, eli maa-artisokaa, punajuurta ja porkkanaa. Voit toki käyttää vaikka perunaa, selleriä, lanttua ja palsternakkaakin. Ihan mistä ite tykkäät.

leikkaa juurekset mandoliinilla, puukolla tai vaikka juustohöylällä lastuiksi. levittele pellille laajasti ja ripottele niskaan öljyä, suolaa ja kuivattua rosmariinia. Paahda 120 asteessa 30-40min. Juurekset kovettuvat hieman kun nostat ne uunista ja annat levähtää. minä annoin omieni olla pöydällä yön yli mutta voit kuivattaa nne uunissa 100 asteessa ja pitämällä uuniin luukku auki 30-60min. Muista että tässä on syytä olla käytössä kiertoilmauuni tai hommaan menee ikuisuus. 

Silakoita super hyvässä maustevoissa!

Kalaruokia ei blogissani liikaa ole ja tähän asiaan on tulossa muutoksia. Varsinkin nyt kun kalaa on taas mukavasti tarjolla ja kohtahan jo hyvänkokoisia haukiakin alkaa tulla. Hauki ei vielä nyt käsittelyyn joutunut vaan sai omalta kohdaltani vielä jäädä lillumaan mereen. Meri on siis naapurissa ja silakoita täällä on kivasti tarjolla, joten pistettiinpä herkut niistä. Silakan ohella suosittelen myös kaikille särkeä. Näitä pikkuveitikoita napostelemalla saadaan herkut hyötykäyttöön ja uuteen maineeseen.

Silakat ostin kokonaisena ja kaverin kanssa liukuhinha tyyliin perattiin ne. Aikaa vievää se ei ole vaikka pienistä kavereista onkin kyse. Kisastudiossa ei eilen ollut kiire mihinkään, tämän johdosta valmistettiin silakoille loistava maustevoitahna jonka silakat saivat niskaansa. Päälle vielä raastettiin oikein hienoksi parmesaania ja silputtiin kevätsipulia.

Peliä odotellessa, ei kiirettä ja pirullisen hyvää. Kaiken lisäksi helppoa ja viimeisen päälle ruokaa näillä leveysasteilla. Oikein hyvä ratkaisu kun etsii sosiaalista, jaettavaa ruokaa kahdelle tai vaikkapa isommallekin porukalle. Hieman keväinen fiilis tuli mutta kohtahan se jo on täällä. Tuhdit padat alkaa jo jäämään mielestä. 

Maustevoitahna sopii muuhunkin kuin silakoille ja on erittäin hyväksi todettu myös etanoille sekä jättiarvuille. Kokeile ihmeessä ja kesällä ainakin grillatessa loistavaa roinaa valeluun. Dippaile patonkia tai muuta rapeaa vaaleaa leipää pakin pohjalle sulaneeseen tahnaan. Nam!

Naposteluun 2-4:lle

1kg Silakoita

suolaa

pippuria

Tahna:

75g voita

1,5tl valkosipulimurskaa

1 kevätsipulin varsi

1tl fenkolinsiemeniä

½dl silputtua persiljaa

loraus pernodia

loraus valkoviiniä

loraus konjakkia

parmesaania

Yhdístä huoneenlämpöinen voi ja muut maut. Sekoita tahnaksi.

Perkaa ja huuhtele silakat. Suolaa ja pippuroi silakat sisältä. Asettele öljyttyyn pakkiin ja heittele päälle maustevoitahnaa nokareina. Raasta päälle parmesaania tai emmentalia maun mukaan.

Paista 250 asteessa grillivastusten alla 8min. 

Nosta uunista ja silppua päälle tuoretta kevätsipulia. Nauti rapean leivän kanssa.

Minun lempiruokani. Täynnä makuja.

Hieman sitä ihmettelee itseään ja tottumuksiaan. Minä kun olen n.99% lihamiehiä, niin saattaisi olettaa, että rasvainen, tahmea ja grillattu kilon biisonipihvi on lempiruokani. Vaan eipä ole, vaan Bouillabaisse jonka lausumista en ole ikinä oppinut. Enää en edes yritä. Bouillabaissea olen kokannut kymmeniä ja kymmeniä kertoja kotosalla. Raaka-aineet voivat joidenkin ohjeiden mukaan olla hyvinkin korkeita tähän ruokaan. Tästä huolimatta olen uhrannut euroja tähän makunautintoon, mutta samalla myös opiskellut ruokaa ja sitä kautta säästänyt kuluissa. Lempiruoan tästä tekee liemi. Liemi joka on tajuttoman hyvää.


Ensimmäisen Bouillabaissen valmistin hummerista, simpukoista, kuhasta ja ahvenesta. Ei siis mikään ihme, että kyseinen soppa kävi lompakolle ärhäkkäästi. Tästä on onneksi jo kauan. Vuosien varrella olen kuitenkin perehtynyt ruokaan ja sen ideaan, sitä kautta myös tajunnut oleellisia seikkoja. Kyse ei ole mistään porvarisopasta, päinvastoin. On tietysti seikkoja joita en voi välttää: Ravut ovat kalliita ja itse en ravusta. Hummeria olen syönyt vain 4-5 kertaa ja joka kerta olen todennut sen olevan vain iso rapu. Ei muuta, rahastusta.

Bouillabaissesta saa parhaimman hyvin pienellä vaivalla, mutta euroja joutuu pullittamaan silti. Ei tätä makaroonilaatikon hinnalla tehdä mutta onko se edes tarkoitus? Paras soppa syntyy yllättävänkin pienillä menoilla 90-luvun laman jälkeisiin juppiresepteihin verrattuna.

3 seikkaa parempaan soppaan:

a) unohda keitosta kuha,siika ja ahven joita monet kotimaiset versiot suosittelevat. Ongi tai pilki ahvenet itse, niin minä teen. Osta maukkaampia kaloja kuten särkiä, lahnaa, muita suositeltavia pikkukaloja tai fiinimmin haukea. Näissä on enemmän makua ja hinta suopea.

b) Hummeri on turha, jättirapu parempi.Kuorimattomat ravunpyrstöt edullisempia kuin kuoritut.

c) Tee oma kalaliemi

Tämä tapa on aika lähellä keiton perusideaa: ajat sitten kalamiehet saapuivat reissuilta, heittivät ne ruttuiset sätkät suupieleen palamaan ja kaikki fisut jotka ei kaupoille kelvannut, heivaattiin soppaan. Päät ja ruodot hyödynnettiin liemeen, ei heti lokeille. Hummerifondipulloa ei 1900-luvun alun kalasedillä ollut povarissa, liemi tehtiin ite ja makukin oli sen mukainen. Tämä on siis esimerkki ruoasta, jota voisi luulla jämä-roskaruoaksi mutta onkin täyttä kultaa. Parasta tässä on se, että vaikka ruoka Ranskalainen perinneruoka, se on helppo toteuttaa myös kotimaisista pikkukaloista.  Jos kuitenkin tykkäät enemmän kuhasta,siiasta tai ahvenesta, niin käytä niitä. Pääasia että syöt, on sen arvoista.

Liemi keitolle (jos et jaksa tehdä lientä, niin käytä esim. Hummerifondia)

1l vettä
muutama särki (2-4 koosta riippuen)
Pikkukalojen päät ja ruodot 
1 sipuli
pikkasen raastettua valkosipulia
1 laakerinlehti
muutama kokonainen valkopippuri
1rkl merisuolaa
100g tomaattipyrettä
rapujen kuoret
öljyä

Kuori ravut keittoa varten, ja perkaa kalat. Lihat keitolle, ruodot ja päät liemelle. Säästä muutamasta särjestä lihat lientäkin varten.

Freesaa sipuli ja pyre öljyssä. Lisää ruodot,kuoret ja päät ja jatka paistamista vielä hetki. Lisää sitten sekaan muut paisti särjenlihat. anna kiehua kunnes 1/2l jäljellä ja siivilöi. Lisää siivilöity liemi kattilaan ja lisää vielä särjet. Anna kiehahtaa kunnolla ja soseuta. 

kasta patonkia liemeen ja nauti sen mausta!

Keitto 4:lle

1/2l lientä
1/2 l vettä
2dl valkoviiniä
kuivattua rakuunaa
100g tomaattipyreetä
1 sipuli
ripaus sahramia (tai kurkumaa)
muutaman särjen lihat
(tai lahnan tilalle 400g haukea. Jos tykkäät enemmän ahvenesta ja kuhasta, niin käytä niitä.)
500g sinisimpukoita 
8-12kpl jättiravunpyrstöjä 
loraus pernodia tai pastista
loraus konjakkia (jos kaapista löytyy)

Freesaa pyree ja sipuli. Lisää viini,pernod ja konjakki ja anna alkoholin kiehahtaa pois. Lisää sitten muut aineet kaloja,simpukoitaja rapuja lukuunottamatta. Anna kiehahtaa kunnolla. Kun keitto kiehuu, niin lisää joukkoon ensin kalat ja simpukat. Anna hautua muutama minuutti. Lisää vimeisenä ravut ja kuivattu rakuuna. Anna kiehua n. minuutti ja nauti patongin ja valkosipuli tai chilimajon kera.

Rustiikin kanasalaatin kruunaa ihana anjovisvinaigrette

Jokunen päivä sitten minulta kysyttiin, että haluaisinko poronkieliä ja tehdä blogiini jotain kevyempää ruokaa vuoden alkuun. Vastasin molempiin myöntävästi. Nämä 2 asiaa ei liity toisiinsa, ainakaan vielä sillä kieliä odotellaan innolla. Sen sijaan kieliä odotellessa sain valmistettua kevyttäkin ruokaa, eli olen siis täyttänyt toiveen eräälle Tarjalle jolle kokkaaminen tuo energiaa.  

En ole mikään maailman kovin salaatinsyöjä. Syön kyllä salaattia kun sitä tarjolla tai jääkapista löytyy mutta salaattireseptien sijaan olen kovin ideaköyhä. Nekin hyvät salaatit joihin ideoita on, niin ne ovat lähinnä salaatteja jotka eivät juuri sisällä salaattia. Kuulostaa typerältä? - Joo! Mutta esimerkiksi perunasalaatti jossa on perunaa,majoa,suolakurkkua ja sipulia ei ole kovin salaattipitoinen nimestään huolimatta. Aivan kuin se, että leikkaa munakoison paksuksi pihviä muistuttavaksi ja ristii sen sitten pihviksi. Nyt olen jo ärsyttävän pikkutarkka ja siirryn aiheeseen nimeltä anjovis.

Anjovisvinaigrette on nimittäin huumaavaa kamaa salaatissa. Tästä monet diggaa vaikka inhoisivat muuten kalaa missään muodossa. Tämä johtunee siitä, että kastike on maultaan kuin caesarkastike. Pohjakin on sama. Tässä vinaigretessä kyydistä on jäänyt pois keltuainen ja Worchestersoosi. Muutenhan kyseessä olisi se legendaarinen Caesar. Vinaigrette on myös hieman kevyempi soosi, eikä majo pääse tekemään siitä tuhdimpaa. 

Sitruunan, anjoviksen, valkosipulin ja oliiviöljyn yhdistelmä on jo raaka-aineiltaan vaatimaton ja jopa tylsän turvallisen oloinen mutta oikea makupommi salaatille kuin salaatille ja sopii esim. salaattiin jossa on käytetty lammasta tai kalaa. Myös ihan vihersalaatille oikein naseva kaveri. 

Minä paukutin kanasalaattini tai oikeastaan broilersalaatin luomubroilerin jämistä. Salaattisekoitus koostui erilaisista rehuista joita kaapin perukoilta löytyi. Broilerin lämmitin ensin ja isot krutongit hieroin valkosipulilla, lorautin päälle hieman oliiviöljyä ja paahdoin kuivalla pannulla. Helppoa ja hyvää ja ennen kaikkea kevyttä!

Kanasalaatti 2:lle

200g kotimaista luomubroiskua revittynä 

kourallinen rucolaa

kourallinen romainea

kourallinen punasikuria

3-4tl anjovisvinaigretteä

jättikrutonkeja

Unohda puukkko ja revi salaatit lautaselle. Näin kaikki vitamiinit yms pysyvät salaatissa. Sekoita kaikki sekaisin ja lisää vinaigrette. Lisää lautaselle ja nostele päälle lämpimät kanat ja krutongit.

päälle:

pippuria

rosmariinia

parmesaanilastuja

Anjovisvinaigrette

1 sitruunanmehu + pikkasen kuorta raastettuna
1tl sokeria
4 anjovisfileetä + hieman lientä purkista
n.3/4dl hyvää oliiviöljyä
1/2 valkosipuli raastettuna (solo)
(suolaa tarvittaessa)

Kaikki sekaisin kulhoon. Soseuta koneella. Jos et käytä blenderiä tai sauvasekoitinta, niin kastikkeen voi tehdä myös hakkaamalla anjovikset morttelissa ja yhdistämällä sen jälkeen kaikki ainekset siinä.

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Hyvää & Maukasta  Uutta Vuotta 2014!

Kiitos teille kaikille lukijoille jotka olette täällä piipahtaneet kerran jos toisenkin. Kiitos tästä vuodesta ja toivottavasti blogini tarjoaa teille makuja ja inspiraatiota myös tulevana vuonna! 

Tässä vielä kulunutta vuotta muutamien kuvien muodossa. Lämpimästi myös suosittelen teille huomiseksi makoisaa pippuripihviä Steak Au Poivre tai vaikka filee Wellingtonia. Itse nautin fileeni jo etuajassa, joten minun pöydässäni huomenna illalla töiden jälkeen taitaa lämmetä Raclettepannu. 

Kiitos teille! Palataan asiaan ensi vuonna!

Mites tehään 3 ruokalajin menu 650 naamalle?

Blogini puolella on useasti puhunut työstäni tai maininnut muutamalla sanalla. Blogiani useamman kuin kerran lukeneet jo tietävätkin että olen kokki. Olen kuitenkin hyvin välttänyt jutut koskien työtäni. Nyt kuitenkin päätin, että voisin jouluruokien ohella myös valaista hieman mitä työrintamalla tapahtuu.
Nyt kun viime lauantaina vielä onnistui olemaan hieman normaalista poikkeava päivä. Vietin viime viikolla 2 päivää Rantasipi Tropiclandiassa tai siis paremminkin Ravintola Waskiassa. Ravintola Waskiassa olen aiemmin työskennellytkin ja nyt kun Waskian keittiöpäällikkö Lassi pyysi minua mukaan, en voinut kieltäytyä. Samaisen isännän alaisuudessa olen ollut tekemässä huikeita iltoja ja maistuvia pöperöitä 400-1300 hengelle. Kaikki ovat olleet kokemuksena erilaisia mutta mahtavia. Kokemukseksi kai voi sanoa hirvitournedoksen valmistaminen 700 naamalle, 700 neliön lasiteltan nurkassa. Oman jännityksensä siihen toi se,että meiltä meni sähkötkin poikki.  Lassi on myös henkilö joka minua on alusta asti kovasti kannustanut työssäni.

Omassa työpaikassani keittiö on pieni ja asiakaspaikkoja on 100 kieppeillä. Joten kun tulee tilaisuus valmistaa kolmen ruokalajin menu 650 hengelle, 20 kokin voimin isossa köökissä,ei siitä voi kieltäytyä. Kysessä oli siis erään yrityksen pikkujoulut joissa musiikista vastasi mahtava Poets Of The Fall ja illan juonsi Vappu Pimiä. Menu oli mielestäni hyvä ja ajan henkeen sopiva, ei liian kikkailtu ja helppo tarjota isolle asiakasmäärälle. Henkilönkuntaa oli kaiken kaikkiaan n.100henkeä ja tämä teki kaikesta vielä helpompaa. Kokkeja hieman jokapuolelta Suomea mm. Vaasasta, jyväskylästä ja Tampereelta.

Työt, tai kuten on tapana sanoa, misaaminen aloitettiin kyseistä perjantai iltaa varten tietysti jo hyvissä ajoin. Torstaina sitten tehtiin kaikki mitä ennen perjantaita voi tehdä. Ilta myös muistutti jälleen siitä että kokin työ on muutakin kuin ruoanlaitto. Siitä saa muistutuksen kun kuskaa kellarista 650 alkuruoka, 650 pääruoka- ja 650 jälkiruokalautasta ja laskee ne omiin pinoihinsa. Tai miltä kuulostaa pilkkoa pieneksi 200 tomaattia, puhdistaa 100kg peuransisäfilettä, tehdä 100 ahvenrullaa, tai leipoa 50 juustokakkua? rakentaa annokset lautaselle kun pääruoan on oltava esillä 25minuutissa pyynnöstä? Hyvällä porukalla ja hyvin johdetulla porukalla se kuitenkin on jopa hauskaa. Siitä kaikessa on kyse, hyvästä porukasta joka toimii yhteen.

Illan menu kaiketi meni näin

alkuun 

kalalautanen

lohta,ahventa,siikaa & maalahden limppua

pää

Peuraa  54°c & Perunaa

Peuransisäfilettä , vuohenjuusto-perunakakku,karamelliporkkanoita, lanttupyre  & riistakastike

jälki

Tyrni & Rommi

Rommi-tyrnikakkua & valkosuklaa-vaniljakastike

       
Jotta kaikki saatiin menemään kuin rasvattu jaettiin porukka osiin: Osa hoiti alkuruoat ja alkuruoan tekijät pilkottiin vielä omiin osiinsa. Pääruokaporukka joka pilkottiin lihoihim,perunaan ja soosiin,karamelliporkkanoihin ja lanttupyreeseen. Jälkiruokaporukka jaettiin vielä omiinsa täytteet,pohja ja kiille juttuihin.Sitten vielä oma hommansa oli tietenkin Dieetit, allergiat joiden annokset oli mielestäni todella kauniit.  Tarjolla oli mm. kukkakaalipyreellä täyettyä porkkanarullaa ja lanttukakkua. Kaunis ja hyvänmakuinen annos, jossa tekijän mielestä paistoi hieman liikaa inkiväärin maku. Omasta mielestäni se oli juuri täydellinen.
Lisäksi vielä lautaset laskea jokaiseen nostopaikkaan, sekä henkilökuntaruoat 100 hengelle jotka söimme prämeästi buffet tyyliin. Henkilökuntaruoksi tarjolla oli mm. Hirven Entrecote ja  Savulohiceasaria.

Väki otettiin sisään hieman ennen klo.18.00 jolloin porukat pääsi hommiinsa. Alkuruoan tekijät alkoivat työstämään komeita alkuruokia joka oli kalalautanen. Se piti sisällään kalaa monella eri tavalla mm.ahvenrullaa hörytettynä, cevicheä sekä siikatahnalla täytettyä lohta. Annoksia meni pyöreästi se 650 ja tähän osallistui n.10 kokkia ympäri pöytää jossa jokainen lisäsi oman komponenttinsä annokseen. Alkuruoat nostettiin yhdestä pisteestä. Alkuruoat asiakkaat nauttivat heti pöytään päästessään.

kasvisannos oli mielestäni kaunis

kalalautanen

Pääruoka pyydettiin ulos n.19.00 ja 650 pääruokaa + dieetit nostettiin 4 eri pisteestä. 150,200 ja 300 ryhmissä + dieetit omasta. Aikaa tähän meni suunnittelusti se 25min ja aikataulussa pysyttiin komeasti. Pääruokana siis tarjottiin peuransisäfilettä joka oli kyllä mielettömän hyvää niin kokkien kuin mikä tärkeintä,asiakkaidenkin mielestä. Kylkeen laitettiin karamellisoituja luomu porkkanoita, vuohenjuusto-perunakakkua, lanttupyreetä sekä makeaa riistakastiketta. Täydellinen kokonaisuus, eikä liian vaikea nostaa näin isolle ryhmälle.

Peura

Jälkiruoka nousi kello 21.00 ja silloin päättyi myös oma vuoro ja 10 tuntia meni kuin siivillä. Jälkiruoka nostettiin pääruoan tavoin koko porukan voimin. Rommijuustokakku sai päällensä tyrni-appelsiinikiilteen ja kylkeen vielä valkosuklaa-vaniljakastiketta. On varmaan itsestäänselvää että tämä oli hyvää?

rommi-tyrnijuustokakku

Asiakkaat saivat mitä halusi ja kokit tekivät kaikkensa. 2 iltaa hienossa seurassa mahtavien kokkien kanssa oli jälleen kokemus. Vanhojen työkavereiden kanssa oli hieno jälleen kokata pari päivää. Lassi hoiti hommansa hienosti ja tutun kylmänviileällä olemuksellaan. Vappu Pimiä tosin sai isännän posket helottamaan. Kiitos siis kaikille hienoille kokeille, tarjoilijoille ja iso kiitos myös tiskareille jotka usein jäävät kokkien ja tarjoilijoiden varjoon kiitospuheita jaettaessa. Kaikkia tarvittiin tasapuolisesti että ilta saatiin hienosti purkkiin.

Näin etukäteen oikein hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille ja kanssablogaajille!