Kiitos kuluneesta vuodesta!

Hyvää & Maukasta  Uutta Vuotta 2014!

Kiitos teille kaikille lukijoille jotka olette täällä piipahtaneet kerran jos toisenkin. Kiitos tästä vuodesta ja toivottavasti blogini tarjoaa teille makuja ja inspiraatiota myös tulevana vuonna! 

Tässä vielä kulunutta vuotta muutamien kuvien muodossa. Lämpimästi myös suosittelen teille huomiseksi makoisaa pippuripihviä Steak Au Poivre tai vaikka filee Wellingtonia. Itse nautin fileeni jo etuajassa, joten minun pöydässäni huomenna illalla töiden jälkeen taitaa lämmetä Raclettepannu. 

Kiitos teille! Palataan asiaan ensi vuonna!

Juhlahumussa valkosipulivodkalla liekitettyä ulkofilettä

Huom! Jos et siedä valkosipulia, niin tässä reseptissä ei ole sinulle juuri mitään. Tässä on nimittäin valkosipulia joka paikassa!

Olen siis mukana Atrian reseptihaasteessa jossa oli kaksi eri kategoriaa : Arjen nautintoja ja Juhlahumua.
Juhlahumua-haasteseen kokkaillaan annos Atrian Kulinaari Pihvinaudan ulkofileepalasta.Arjen nautintoja -haastessa arkiruokaresepti Atrian A-lk. Kulinaari herkkunakeista.

Haasteeseen osallistuvat saivat joulukinkun,1kg:n ulkofileetä ja nakit. Kummastakin kategoriasta valitaan voittajat ja palkinnoksi joululaatikot, ridderheimit sekä ruokansa joko Ravintola Graniitilinnan menuun tai Palmia ravintolan lounaslistalle.

Juhlahumua haasteeseen siis tartun tällä valkosipulipiffi annoksella josta valkosipulia ei ainakaan puutu. Annos ei siitä huolimatta maistu liikaa valkkarilta. Paahdettuna valkosipuli ei ole niin tujua, eikä henkikään "tuoksu" puolison mielestä niin pahalta. Ainakaan minun makuuni, mutta olenkin friikki valkosipulin suhteen. Käärin fileen rullalle jotta saisin annokseen enemmän sellaista pihvin "muotoa". Ison ja leveänkin ulkofileen saa näyttämään hyvältä rullaamalla sen ja sitomalla sen narulla paiston ajaksi. Jos halua kunnon jämäkän muodon niin sitoo lihan ja vuorokausi ennen paistamista. Sitten tuntia ennen liha huoneenlämpöön ja juuri ennen paistamista suolat ja rouhittu pippuri pintaan. Liha jota haasteen myötä sain käyttööni, oli Atrian kulinaarin naudan ulkofile. Liha on Suomalainen, vapaana kasvanutta, laadukasta pihvirotunautaa. Tälläisiä lihoja on aina suuri ilo kokkailla.

Suunnittelin ruoan itsekkäästi sen mukaan mitä itse haluaisin raflassa syödä. En viihdy liian fiineissä paikoissa jo hinnan takia ja vielä vähemmän jos joutuu ostamaan koko vaatekerraston uusiksi vain sen takia. Pihvi saa olla iso ja verinen,valkosipuli saa "haista" ja tarjoilija saa heittää läppää! Toki mielelläni seuraan näiden isojen poikien mielettömiä keksintöjä ruoan suhteen ja sitä kuinka luodaan uusia makuja ja annoksia. En ymmärrä että puhutaan valkosipulista ja haisemisesta, nimittäin valkkarin tuoksu saa aina miettimään herkkuja.
Liekitys tai kuten hienommin sanotaan flambeeraus,on ikivanha  ruoanlaitossa käytetty termi. Liekitettäminen on lyhyesti sanottuna sitä, että kaadetaan kuumalla pannulla olevan safkan päälle alkoholia, kuten konjakkia,vodkaa tai rommia. Myös liköörejä käytetään jälkiruoissa esim. Cointreau tai Grand Marnier. Pääasia liekitettäessä on se, että alkoholi on väh.40-prosenttista.

Monet herkut on syntyneet vahingoista niin myös liekittäminen. Nykyaikaisen liekityksen "kehitti" tarjoilija Henri Charpentier, joka sytytti vahingossa tuikkas tuleen pannullisen ohukaisia, joita oli kokkailemassa Yhdistyneen kuningaskunnan tulevalle kuninkaalle Edward VII:lle. Charpentier havaitsi, että setti itse asiassa parani pikku kämmistä ja näin syntyi liekitys.

Wikipedia antaa minua mutkattomamman selityksen liekitykselle:  Kastikkeen sytyttäminen alkoholilla vaikuttaa sen kemiaan. Kun alkoholi syttyy 65 asteessa, vesi kiehuu sadassa ja sokeri karamelisoituu 160 asteessa, kaikkien näiden ainesosien sytyttäminen saa aikaan monimutkaisen kemiallisen reaktion, varsinkin kun palavan alkoholin pinnan lämpötila on enemmän kuin 240 astetta.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että liekittäminen ei ole varsinaisesti ruoan kypsentämistä, vaan enemmänkin maun kruunaus. Liekit sinänsä eivät mausta ruokaa, vaan tärkeintä on siitä jäävä aromi. Jos haluat liekityksestä näyttävän spektaakkelin illanistujaisissa niin tee se hämärässä valossa, sillä liekit ei oikein näy valosassa. Kuten kuvastanikin voi päätellä.

Itse käytin liekittämiseen vodkaa jota ei yleensä suositella, koska siitä jäävä maku on hyvin pieni. Maustoin vodkani kuitenkin jo aikaisemmin valkosipulilla ja sain näin ollen myös makua vodkaani. Valkosipulivodkan tekoa suosittelen kaikille niille jotka tykkäävät valkosipulietanoista. Liekittämien toimii myös etanoille hyvin. Lisäät vain reilusti valkosipulinkynsiä vodkapulloon ja annat maustua n.3-4vrk ennen käyttöä.

Valkosipulivodkalla liekitetty ulkofilee 4lle:

n.800g Ulkofilettä (Atria Kulinaari)
suolaa
pippuri
paistinarua
timjamia
Liekitykseen: Valkosipulivodkaa
Paistamiseen: Öljyä ja voita

Pujota paistinaru lihaan ja solmi tiukaksi pötköksi. Anna muotoutua yön yli kylmässä. Voit myös kiireessä paistaa pihvit heti. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista pannulla väri ja lisää sitten voita ja timjamia ja paista kaunis pinta. Paistaessa lusikoi vaahtoavaa voita lihan päälle. Kypsennä loppuun uunissa. Aseta lihaan mittari ja anna olla kunnes sisälämpö on 56 astetta (medium) anna vetäytyä. lIhan sisälämpö nousee sen aikana vielä n.2 astetta. Liekitä kaatamalla pannulle vodka ja sytytä se tikuilla tuleen, anna alkoholin palaa loppuun. poista narut ja tarjoa.


Valkosipulikreemi:

2rkl Paahdettua valkosipulia
5rkl majoneesia
2rkl creme Fraichea

Nosta 2 kokonaista valkosipulia kuorineen uuniin ja paahda 200 asteessa n.40min tai kunnes pehmeitä. Jäähdytä. Purista sisus ulos ja paseeraa halutessasi.

sekoita keskenään majo,fraiche ja 1 kokonainen paahdettu valkosipuli. Anna maustua kylmässä.

Valkosipuli-punaviinikastike:

5dl lihalientä
5dl punaviiniä
fariinisokeria
1 kokonainrn paahdettu valkosipuli

Kaada lihaliemi ja punkku kattilaan ja keitä kunnes n.8dl jäljellä. Lisää sokeri ja valkosipuli ja anna kiehua kunnes 4dl jäljellä. Vatkaa sekaan voi ja siivilöi. 


Valmista punaviinikastike ja soseuta sekaan 1 paahdetun valkosipulin sisus

Valkosipuli-palsternakkapyre:

500g palsternakkaa
4 valkosipulinkynttä
2,5dl kermaa
2,5dl maitoa
suolaa
50g voita

Keitä pieneksi pilkotut palsternakat kermassa ja maidossa niin, että ne juuri ja juuri peittyvät. Kun palsternakat on pehmenneet ja kerma-maitoa enää noin 1dl jäljellä,soseuta ja lisää voita kuutioina. Lisää suolaa oman mukaan. 

Riistahaaste & Hirvenfilettä ja tietty tyrni-porkkanahyytelöä.

Syksy & Riista

Nyt on parikin syytä olla hyvillä mielin. Blogini täytti viikonloppuna vuoden. Se on nyt vuoden vanhempi kuin reilu vuosi sitten osasin uskoa.  Paljon hyvää on tapahtanut bloggailun myötä ja se näkyy poskissa ja vyötäröllä. Kiitos teille onnitteluista joita tulikin ihan kunnolla. Tämän lisäksi on myös muita syitä onneen, sillä meneillään on vuoden toiseksi paras aika, syksy. Syksyä parempaa on vain joulukuu. Kuten olettaa voi, niin minunlainen nälkäinen bloggari näkee näissä vuodenajoissa tietysti ruoan. Riista on tapetilla ja toivoisin, että sitä olisi myös lautasella, myös teidän lautasella. Siksi ajattelinkin haastaa teidät kaikki kokkailijat, ruoka-ja muut bloggaritkin riistaahaasteeseen, onko se yhdyssana? On tai ei, niin haastan teidät kokkaamaan edes sen yhden riistaruoan kuukauden sisään. Oli se sitten sorsaa, fasaania, poroa, hirveä, mukaan lasketaan myös sienet,marjat, katiska-ja verkkosaaliit yms. 

Tämä vain siksi, koska meidän metsät ja järvet notkuvat herkkuja, eli unohda hetkeksi rypsipossu ja hunajamarinoitu broilersuikale. Edes päiväksi. Nauti sorsapataa, hirvikeittoa, savuporoa tai vaikka haukipullia kantarellikastikkeella. Aloitin oman osuuteni tekemällä ystävältäni saatua hirvenfilettä ja innostuin vielä tekemään tyrni-porkkanahyytelöä ja maa-artisokkapyrettäkin. Riistassa on aitoa, tummaa makua ja mielestäni sitä oikeaa luonnetta. Monet on sanonu että "se maistuu niin...riistalta" ja toki joidenkin lihojen/ruhonosien kohdalla myös näin on. Mutta hyvä on aloittaa miedosta hirvenfileestä, esim.ulkofileestä tai vaikkapa peuranfileestä. Jos haluaa kunnon riistanmakua suosittelen nauttimaan jänistä ja sorsaa, herkkuja molemmat. En väitä edes olevani ekspertti riistan suhteen, mutta rakastan sen syömistä ja pidän sen alkukantaisesta luonteesta. 

Lähtekää siis ihmeessä mukaan haasteeseen ja laittakaa linkkiä riistareseptistänne tähän postaukseen 22.11 mennessä, niin julkaisen niistä yhteenvedon ja lukijat saavat sitten äänestää sen oman suosikkinsa. Voittajalle on toki tiedossa riistan kokkaamiseen liittyvä kirja. Kovin olisin otettu jos edes yksi lähtee tähän mukaan.

Täytetty Hirvenfile

1-2kg Hirvenfilettä

1 paketti pekonia

150g kantarelleja

2 sipulia silppuna

suolaa

pippuria

timjamia

Mutta miten sitten valmistinkaan oman pöperöni. Käytin siis hirvenfilettä (ulko) jonka avasin puukolla kyljestä ja täytin paistetulla pekonilla,sipulilla ja kantareleillä. Samaan tyyliin kun aiemmin kokkailin lammasta Cono Sur-kilpaílussa. Pekonia siksi, että hirvenfile on vähärasvainen ja kyllähän pekoni aina mukavaa makua rasvasuuden lisäksi tuppaa tuomaan. Jos et ole sieniämiehiä, niin nekin voit jättää pois ja tyytyä pekoniin tai korvata vaikka jollain muulla. Lappaa täyte fileen sisään,rullaa ja sido paistilangalla tiukaksi. Paista pannulla väri pintaan ja kypsennä loppuun 170 asteisessa uunissa haluttuun kypsyyteen. Tämän saman voit toki tehdä myös muustakin ruhonosasta ja paistaa haluttuun kypsyyteen. Jämistä (joita tuskin jää) sitten kannattaa valmistaa kunnon hirvisoppa. Kun tehdään riistaa, niin suosittelen lämpimästi kylkeen hilloja ja hyytelöitä tai makeita kastikkeita. Uskokaa pois, paras riistakastike syntyy yhdistämällä punkkukastiketta, puolukkahilloa,mustaherukkahyytelöä ja kermaa. Kruunaa vielä timjamilla ja muutamalla katajanmarjalla, Toimii!

Tyrni-Porkkanahillo

3dl Porkkanamehua

3dl tyrnimehua

3dl hillosokeria

Kiehauta kaikki ja purkita. Anna jäähtyä kylmässä.

Kuvaa saa käyttää jos haluaa

Poronfileetä & Vodkakarpaloita niinku päräyttävää herkkua!

Jos nyt alkuun jotain pitää päräyttää, niin aloitetaan lyömällä fakta pöytään: Poro on parasta, suorastaan päräyttävää! Ja kun me euroopan perällä loikoilevat olemme saaneet tuon elukan lahjaksi, on sitä kiva syödä,nauttia hartaasti. Vaikka se hieman hintavaa onkin, on jokainen suupala, jokaisen sentin arvoinen, piste! Helppoa, ei turhaa hienostelua, ei näpertelyä, rehtiä ja kotimaista. Ota rennosti, nauti syksystä ja ahmaise siivu poroa vodka-karpalohillon kera! Karpaloiden osalta syksy on ollut ankea,mutta pakastealtaasta löytyy ja vodkan tarjontaa syksy tuskin rajottaa. Mieletön herkku, suosittelen mm.lampaalle ja kaikelle riistalle!

Nyt näillä hetkillä, yleensä syys-lokakuussa kun on poromiehillä meneillään viikkoja kestävä poroerotus, vähä niinku isäntien sadonkorjuu, voidaan hyvin mielin nauttia poroherkuista myös täällä alempana. Poroerotuksessa porot ajetaan aitauksiin, luetaan eli lasketaan, mikä on kenenkin poro, mitkä teurastetaan ja mitkä saavat jäädä jatkamaan sukuaan. Kun vielä urokset kiimassa kalistelevat sarviaan, kokoavat haaremiaan ja puolustavat leidejään mustasukkaisesti, on hyvä ite ottaa rennosti ja nauttia kaikessa rauhassa tästä laadukkaasta raaka-aineesta.

Kylkiäiseksi tälle lihalle et mielestäni tarvitse kuin vodka-karpalohilloketta ja selleripyrettä. Helppoa, rentoa eikä turhan kikkailevaa. Poron maku tulee esiin,eikä sitä ole mitään järkeä peittää millään chileillä, kermoilla tai muutenkaan liian raskailla tai mausteisilla kastikkeilla. Raikas ja makea vodkakarpalo ja mieto, mutta täyttävä selleripyree toimii!

Oikein hyvää syksyä,ja miksei myös herkullistakin!

Kokonaisena paistettu poron ulkofile

1 poron ulkofile n.600g

savusuolaa (myös tavallinen käy)

suolaa

pippuria

hiero maut lihaan ja anna maustua hetki

Paistamiseen voita, tuoretta rosmariinia ja valkosipulia

lisää pannulle öljyä ja paista lihoja hetki. Lisää sitten voita, rosmariinia ja valkosipulia. Paista haluttuun kypsyyteen.

Vodkakarpalo

200g Karpaloita (jos ite ole poiminut, niin suosittelen Biokian)

1/2dl vettä

100g hillosokeria

4cl vodkaa

kiehauta vesi ja karpalot. Lisää sokeri ja anna hautua miedolla lämmöllä 20min. Lisää vodka ja anna kiehahtaa ja nosta heti kylmään jäähtymään.

Selleripyre

1 selleri

2 perunaa

kermaa

maitoa

suolaa

voita

Kuori ja pilko peruna ja selleri. Keitä maito-kermaseoksessa. Siivilöi. Soseuta. Mausta voilla ja kermalla.

Kantarelli täytteinen lampaan filee tyyliin mä haluisin Tukholman finaaliin!

 

 

Jos otsikosta voi jotain päätellä niin blogini on mukana Cono Sur reseptikisassa jossa oli ideana rakentaa joko puna-tai valkoviinin ympärille alkuruoka,pääruoka tai suolainen leivos/piirakka.  Jälkiruokia ei liikaan kaipailtu näissä karkeloissa. Suomesta,norjasta ja ruotsista sitten valitaan 2 parasta kokkaamaan oman annos Tukholmassa käytävään finaaliin. Tarviiko edes sanoa kuinka paljon sinne haluaisin? Äänestää voi täältä. No sehän olisi unelmien täyttymys. Jotta ei menisi ihan levottomaksi, niin aihealuetta rajattiin vielä sen verran, että ruoan tulisi olla pohjoismainen, sen tekemiseen menisi max.1,5h, ruoassa piti olla pääraaka-aineena vieläpä lammas,lohi,omena tai peruna. Kaikkien noiden yhdistämisen sijaan keskityin yhteen, lampaaseen.

 

Sitten vain ne vähäiset aivonystyrät sykkimäään ja kirjaamaan paperille pohjoismaisia raaka-aineita lampaan kaveriksi. Sienet tuli heti mieleen, heti vorschmackin jälkeen. Sieniä sitten hyödynnettiin ihan urakalla. Hyllyllä lojui sopivasti sienisuolaa jota tuli aiemmin tehtyä kuivatuista suppilovahveroista, lisäksi kantarelleja tuli käytettyä itse täytteeseen. Lammas ja kantarellit, eikös niillä jo olla pohjoismaisessa mielentilassa?

 

Lisukkeeksi paukuttelin peri pohjoisen tyyliin ohrattoa rikotuista ja esikypsytetyistä ohrasuurimoista. Ohraton maustoin rosmariinilla, punaviinillä ja oikeaksi herkuksi nousseella pakurilla. Pakurista ja sen terveysvaikutteista on tietoa netti väärällään ja suosittelen tutustumaan tähän luonnoon omaan lääkkeeseen ja herkkuun myös ruoanlaitossa. Se on pohjoismaista, lähiruokaa, terveellistä, luomua, mitä muuta vielä?

 

 

 

Mutta se lammas, miten se sitten tehtiin? Lampaan ulkofile on helppo täyttää viiltämällä se kyljestä auki ja avaamalla fileen saat enemmän pinta-alaa. Nuiji vielä kevyesti lihaa hieman ohuemmaksi. Mausta sisältä rosmariinisuolalla (myös tavallinen käy) ja täytä paisetulla kanttiksilla,suppiloilla ja sipulilla. Kääri sitten liha rullalle kuin käärisit kääretortun. Mausta vielä pippurilla ja sienisuolalla /tavallisella ulkopuolelta.

 

 

 

laita päälle vielä rosmariinin oksa ja sido paistilangalla tiukaksi paketiksi. Paista pannulla kaunis väri ja kypsennä loppuun uunissa 175 asteessa. Noin 8-10min. Anna vetäytyä ennen leikkaamista.

Seuraksi sitä Punaviini-pakuriohrattoa. Ohje on helppo

 

Punaviini-pakuriohratto:

2dl ohraryynejä (esikypsytetty ja rikottu)
3dl vettä
3rkl kasvisfondia
3dl punaviiniä
3tl pakurijauhetta
3tl Fariinisokeria
suolaa
mustapippuria

 

Freesaa sipuli voissa, lisää sekaan vesi,kasvisfondi, pakuri ja viini. Anna kiehahtaa. Lisää sitten sekaan ohratto ja rosmariininoksa. Lisää sokeri ja anna hautua miedollä lämmöllä 30min. Tarvittaessa lisää vettä haudutuksen aikana.

 

Mikäli tykkäsit ja haluat tukea intohimoista kokkaajaa edustamaan meitä juroja Suomalaisia Tukholman finaalissa, niin äänestää voi täältä. Nöyrä kiitos kaikille äänestäjille!

viinit sponssasi Cono Sur

T-Luupihvi, jokaisen lihansyöjän se "kerran elämässä juttu..."

 

Lähdetään siitä liikkeelle, että jokaisen itseään kunnioittavan lihansyöjän ja wannabe-barbarin tulisi edes kerran elämässä syödä kunnon T-luupihvi (T-Bone) Pihvi siis saa nimensä siitä T-kirjaimen muotoisesta luusta jonka toisella puolella on ulkofileetä ja toisella puolella sisäfileetä. Eli pihvifanien pakko valinta.

Rasvakin oli niin maukasta että huh huh....

 

T-luupihviä, eli naudan fileeselkää ei löydy ihan joka marketista, ei edes isoimmista mutta lihaa on kyllä kotikokillakin mahdollisuus saada. Itse jouduin tosin hakemaan omani 200km matkan päästä, Hämeenkyröstä. Siellä isäntä suostui leikkaamaan tätä herkkua. 5kilon T-luun mukaan tarttui myös 13kg naudan ribsejä, joista sitten lisää joskus toiste. Pyöreät 20kg täyttä herkkua kustansi näin normaalille tallaajalle vain 180euroa. Eli kilohinta oli todella maltillinen. Joku saattaa kauhistella ja ajatella onko moisessa mitään järkeä?- Kyllä on. Samaa voisin kysyä ihmisiltä jotka maksvat jostain kuohareistaan 600euroa per pullo! Se on intohimoa. Eikä lihat olleet edes kalliita, halvempaa kuin missää marketissa. Mureutta,marmoria,rasvaa,laadukasta fileetä, kaikki yhdessä. Siihen pystyy vain t-luupihvi!

 

 

 

 

 

Olen varmasti maininnut tämän ennenkin, mutta käydäänpä tämä nyt läpi. Eli sisäfileetä en pidä raaka-aineena juuri minään, paitsi ylihintaisena ruhonosana. Sisäfileetä fanitan carpaccion muodossa, mutta kiitos EU:n on tuostakin helposta herkusta tullut kokoomuksen kahvipöydän herkkua johon tavallisella kuolevaisella on vain harvoin mahdollisuus.

Mikä sitten T-luupihvissä niin kiehtoo?- No se luu! Voisin veikata että jokainen aktiivinen lihansyöjä tietää, että liha jossa on luu mukana on paljon mehukkaampaa kun liha jossa ei ole luuta. Esim.ribsit ja potka on suorastaan mahtavaa. Ei fileissäkään vikaa ole, mutta kyllä maussa luulliselle häviää mennen tullen (tämä on makuasia, ja niistä pitää kiistellä) Lisäksi minulla kävi säkä ja ostamani liha oli todellakin hyvin marmoiroitunutta ja mureaa. Eli kaikki edellytykset oli kunnossa. Nyt vain ripaus onnea köökin puolella ja hieman makua lihalle niin hyvä tulee.

 

 

Yllä oleva kuva toivottavasti todistaa kuinka hyvässä kunnossa liha oli. T-Luupihvi leikataan yleensä 500gramman painoisiksi lätyiksi, koska kyseessä oli nyt 2 brutaalia isäntää, niin leikkasimme vaatimattomat 900gramman pihvit! Hullua?-kyllä, ja kaveri söi omansa muutamassa minuutissa ja vieläpä 2 makkaraa päälle. Ite nautiskelin omani puoliksi naapurin kanssa. Syödessä vallitsi hiljaisuus ja ilmeet oli iloisia. Kaikille siis maistui.

Mikäli lihakauppiaasi ei ole leikannut, tai et antanut sen leikata lihoja niin varaudu kokkailuun rautasahan kanssa. Itse leikkasin lihaa puukolla (terävä!) luuhun asti ja lopun rautasahalla. Eikä luu kauheasti edes sahaamista vaatinut. Kun olet leikannut lihat n.500gramman osiin, niin suolaa ja pippuroi lihat kunnolla sormisuolalla ja jauhetulla pippurilla. Anna olla ainakin tunti huoneenlämmössä ennen paistamista. Koska leikkasin meille niin isot pihvit niin jouduin turvautumaan myös uuniin. Paistoin lihasta pinnat kiinni valurautapannulla ja laitoin mittarilla uuniin kunnes sisälämpö oli 40 astetta. Sen jälkeen vasta alettiin grillaamaan. Jos kuitenkin leikkkaat inhimillisemmän kokoset pihvit, niin grillaa huoletta kuin grillaisit normaalistikin ja velele lihaa aurajuustovoilla kokoajan. Kruunaa annos aurajuustovoilla ja sienimarmeladilla. Hyvä liha ei muuta kaipaa kaverikseen, paitsi ehkä sen bissen tai pullon punkkua! Nauttikaa.

n.500grammaa piffiä per syöjä

Suolaa

Pippuria

Öljyä

 

Aurajuustovoi

 

100gAurajuustoa

75g Voita

 

Sekoita pehmeä voi ja aurajuusto kulhossa sähkövatkaimella. Pyöritä pötköksi leivinpaperiin ja nosta kylmään. Maku on parempi jos annat sen maustua rauhassa 2-3päivää.

 

Sienimarmeladi

 

200g sieniä pilkottuna

1 iso sipuli

50g voita

suolaa

mustapippuria

2rkl worchesterkastiketta

1dl sokeria

3rkl hunajaa

timjamia

 

freesaa sienet ja sipulit voissa. Lisää sekaan tilkka vettä, worchesterkastike ja mausta suolalla ja pippurilla sekä kuivatulla timjamilla. Lisää lopuksi sekaan hunaja ja sokeri. Nosta kylmään muutamaksi tunniksi.

Harissa Possua& Patatas Bravas

 

 

 

Muistuttelen teitä kaikkia suklaasormia vielä tuosta huhtikuun ruokahaasteesta, johon voitte osallistua täällä.

 

Viime päivien kiireestä johtuen ei meillä ole mitään sen erikoisempaa syöty, ja jokainen meistä on syöny omia ruokiaan. Puolisko välttelee hiilareita ja paino putoaa. Minä imeskelen hiilareita, rasvaa ja protskua entiseen malliin. Rakastan hiilareita, ja täten minkään sortin karppaaminen ei luonnistu. Kerran tuli sitäkin tehtyä, jaksoin n.2 kuukautta ja paino putosi ainakin 8kg. Suussa maistui  kupariputki, nukkumaan mentäessä kauhea nälkä ja kaikista tärkein oli poissa: ILO! Kun ilo tai nautinto puuttuu ei syömisessä ole mitään ideaa. En voi syödä vain pysyäkseni hengissä, sillä ruoka ja sen tekeminen, siitä puhuminen ja syöminen on ammatti ja se on intohimoinen harrastus. "Normaali" ihminen tuskin sitä koskaan ymmärtää, enkä oleta että pitäisikään. Ruoassa pitää olla kaikkea pikkasen, hiilaria,protskua ja rasvaa. Mutta ennen kaikkea siinä on oltava makua ja hyvää seuraa pöydässä! Hyvä seura pöydässä pelastaa heikommankin ruoan. Nämä oli vain minun ajatuksia, en siís halua tyrmätä kenenkään toisten ruokatottumuksia.

 

Tässä ruoassa on sitä kaikkea ja varsinkin sitä makua on yllin kyllin. Patatas Bravas on Espanjan hemmojen lemppariherkkua. Patatas Bravas on sellaisenaan jo ruoka. Sen kylkeen nautitaan jotain pikkuista tai sitten sekaan lisätään serranoa tai esim. chorizoa ja ruoka on valmis. Kyseinen setti on myös oiva tapa käyttää ylijääneet potut ja tomaattisoosin jämät jos sellaisia kaappiin kertyy. Nyt kylkeen kuitenkin tein possua jonka maustoin harissalla. Homma on helppo,leikkaat vain possut haluamaasi kokoon sivelet harissalla ja annat maustua hetken. Paista voissa väri. Laita lihat pataan ja kaada päälle vielä pikkasen harissaa. Kypsennä loppuun 160 asteisessa uunissa. Harissatahnaa saa valmiina kaupoista, mutta se ei ole vaikeaa tehdä itsekään. Tein siis itse. Myös harissaan on helppo käyttää esim. chilin ja paprikan sekä valkkarin jämät. Käytä chiliä sen mukaan, kuinka tulisesta pidät. laita alkuun vain 1-2 chiliä ja lisää tarvittaessa.

 

 

Harissa

 

 

1 Suippopaprika tai normi paprika

2-3 Valkosipulinkyntttä

1-2 Punaista chiliä

1tl Kuminan ja Korianterinsiemeniä

2rkl Oliiviöljyä

(2rkl Tomaattipyreetä)

suolaa & Pippuria

 

Kuullota, chilit,paprika ja sipuli öljyssä pehmeäksi. Siirrä seos blenderiin ja soseuta tahnaksi. lisää tarvittaessa oliiviöljyä. Tomaattipyre ei ole pakollinen, mutta tuo mielestäni mukavaa koostumusta.

 

 



 

 

 

Patatas Bravas

 

1kg kypsää perunaa 2-4 osaan pilkottuna

2dl tomaattikastiketta

Rosmariinia

3-4 valkosipulinkynttä murskattuna

suolaa & Pippuria

(Oliiviöljyä)

 

Lado pannulle öljyä ja paista perunoihin väriä. Lisää tomaattisoosi ja rosmariini. Anna hautua hetki ja raasta sekaan valkosipulia. Mausta suolalla ja pippurilla. Nautiskele.

 

Tomaattikastike

 

1kg tomaattia

1dl oliiviöljyä

1tl Oreganoa (kuivattu)

1tl Timjamia (kuivattu)

2 valkosipulinkynttä raastettuna

Suolaa & Pippuria

 

Käytä tomaatit kiehuvassa vedessä,jäähdytä ja kuori. Pilko tomaatit ja fresaa öljyssä. Lisää mausteet ja anna hautua kattilassa miedolla lämmöllä 2-3h. Soseuta jos tarvittaessa. Lisää vielä tilkka öljyä lopussa.

 

Pari sanaa täydellisestä pihvistä...

Oi,Oi...

 

 

Nam, ja vielä kerran nam! Kyllä hyvä pihvi vaan maistuu aina, eikö? Edellyttäen että ylipäänsä syö lihaa ruokavaliossaan. Perjantai on jo oven takana, ja näin torstaina alan suu vaahdoten miettimään mitä sitä perjantaina kotona kokkailisi. Jos mietit samaa, nii tässä olisi herkkullista vinkkiä.

 

Lihojakin on moneen lähtöön ja oma suosikkini on ehdottomasti Entrecote, varsinkin kesällä grillattuna. Hyvänä kakkosena tulee Black Angus härän ulkofilee, mahtava liha, maistuva rasva. Sisäfilee, varsinkin vanha klassikko, kunnon Cour De Filee maistuu myös. Tosin sisäfileestä olen syönyt itseni pahasti ulos. Mennessäni töihin keittiölle innostuin sisäfileestä ja olin aina ensimmäisenä jämien perässä ja halusin paistaa jokaisen sisäfileen jonka asiakkaat tilasi. Jo ennen kokin työtä sisäfilettä tuli syötyä usein. En varmasti valehtele jos väitän, että meillä kotona lähes joka viikonloppu paistettiin sisäfilettä. Siis silloin kun vielä vanhempien luona asuin. Vanhemmilla oli, tai varsinkin isä ukolla oli tapana perjantaisin tai lauantaisin paistaa meille pihvit ja korkata äiteen kanssa punkkupullo. Sinä aikana ainakin tuli tutuksi pihvin paistaminen.

Sittemmin pihvinpaistamista on kerrattu ja uutta opittu koulun myötä. Myös työpaikalla tätä on kerrattu lukuisia kertoja. Voisin sanoa, että pihvin paistaminen on yksi hienoimmista perustaidoista jauhelihan ruskistamisen ohella, joita olen saanut oppia vanhoilta parroilta. Koska tänään kirjoitin työsopimuksen uuteen ravintolaan, niin sen kunniaksi myös päräytin ulkofilee pihvit itselle, puolisolle ja kaverille.

 

 

Miten sitten saadaan aikaiseksi se "täydellinen piffi"?

 

Tästäkin on varmasti monia versioita ja jokaisella oma näkemyksensä. Loppupeleissä hyvän pihvin paistaminen on todella helppoa. En ala tässä ketään opettamaan, vaan jaan sen tiedon jonka itse olen saanut työssäni mm.Keittiömestareilta.

 

Hyvään pihviin tarvitaan oikeastaan 3 asiaa: Ensimmäinen ja tärkein on hyvä liha. Huonosta lihasta ei saa hyvää satojen eurojen pannulla. Hyviä pihvejä saa esim.Entrecotesta ja marmoroituneista ulkofileistä. Myös vähän sidekudosta sisältävä osa, eli sisäfile on laatu kamaa. Toinen seikka on kuuma pannu, ei puoliksi lämmin. Lämpötila on tärkeä tässä vaiheessa maun kannalta. Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä on vetäytyminen. Lihan pitää saada levätä hetki ennen leikkaamista jotta tärkeät nesteet pysyvät sisällä eikä valu leikkuulaudalle.

 

Nosta liha huoneenlämpöön ainakin tunti ennen paistamista.Leikkaa 2-3cm paksu pihvi ja mausta reilusti merisuolalla. Kuumenna pannu savuavan kuumaksi. Lisää tilkka öljyä ja nokare voita. Kun voi vaahtoaa laita pihvi pannulle. Parhaimman tuloksen saat kun kääntelet pihviä n.30 sekunnin välein. Paista 2-5min per puoli yhteensä, riippuen kuinka kypsän haluat pihvistäsi. Itse suosin mediumia. Kääntelemällä pihviä useasti saa lopputuloksena tasaisesti kypsyneen ja mehukkaan pihvin. Näin pinta jää rapeaksi, mutta ei silti pala. (Kuuma pannu takaa myös hyvän maun, yli 130 asteen lämpö käynnistää Maillard Reaktion, joka antaa meidä ihmisten ruokaan makua ja väriä. Jos haluat lukea lisää aiheesta, niin lueppa täältä.) Nosta lopuksi pihvi pois ja anna vetäytyä laudalla n.5-7min. Folioon vai ei? Tästäkin on mielipiteitä puolin ja toisin. Itse en laita folioon, koska pihvi alkaa hikoilla ja menee lössöksi, eli foliossa tulee kosteutta. Mutta ei se pilalle mene jos folioon käärit. Jos paistan kokonaisen ulko-tai sisäfileen niin laitan se folioon ja annan vetätyä vähintään sen 10-15minuuttia. Viimeisenä mausta rouhitulla pippurilla ja/tai itse tehdyllä grillimausteella.

 

 

Pihville ei välttämättä tarvitse tehdä mitään kastiketta. Mikäli paistat lihan mediumiksi on, se itsessään jo niin maukasta ettei kastikkeita kaivata. Esim. Maustevoi on aivan huippu lisuke.

Nyt mentiin rosamundasta tehdyillä lohkoilla ja Ranch maustevoilla.

 

Ranch Maustevoi

5-6 annosta

 

100g Voita

1 pussi Taffel Ranch dippijauhetta

1tl valkosipulijauhetta

kuivattua rakuunaa

pippuria myllystä

(Tilkka konjakkia, n.1tl)

 

Anna voin hieman pehmentyä. Lisää maut ja sekoita kunnolla sekaisin. Laita leivinpaperille ja rullaa pötköksi. Laita jääkaappiin ainakin 30min.

 

Kaverin sanoin: "Paras maustevoi,ikinä!"

 

 

 

sisälämpöjä

 

48-50  astetta Raaka, 56 Medium, 58-60 Medium+, 65 Kypsä

Sanokaa "Possurulla" kun haluatte hyvää...

Hmmm.. Slurps?

 

 

Muistuttaisin tuosta Snellman skabasta, jossa blogini on mukana mukavasti 2.sijalla. Nyt on loppukirin paikka, joten käykääpä antamassa äänenne!

 

Oikein raikasta sunnuntaita kaikille teille. Ulkona aurinko pistelee parastaan ja pieni, napakka pakkanen yrittää vielä kirpaista. Silloin alkaa tekemään mieli jotain pirullisen hyvää. Sisäinen sikani alkaa tikittämään. Siinä ei muu auta kuin ruveta työstämään sikaa pekoniin.

 

Tiedättekö tunteen kun ruoka onnistuu lähes tulkoon täydellisesti, ja se vieläpä tuottaa iloa silmälle? Hyvin harvoin mikään onnistuu täysin nappiin. Nyt taisi käydä niin. Ainoa asia joka ei mene nappiin on 3vuotias poikani. Pojalla kun on ollut kovaa kuumetta jo nyt 3 päivää peräkkäin. Poitsun yöunet on ollu mitä sattuu ja se tarkoittaa myös ettei minun ja äipänkään unet sen makoisampia ole. Eihän tuo nyt paha rasti meille ole, mutta pojalle kovin rankkaa. Silmistä näkee kuinka toinen on aivan poikki ja leipääntynyt sairasteluun. Jos ei unet ole ollut makoisia, niin ruoka on ainakin ollut. Mikähän siinä on, että meillä sairastetaan harvakseltaan, mutta silloin kun ollaan kipeinä, niin sitten kans ollaan ja kunnolla. Tulee kaikki takautuvasti.

 

Eli jos sunnuntain, tai minkä vaan päivän kunniaksi haluat kokkailla jotain helppoa, huoletonta ja silti kovinki näyttävää ruokaa possun ulkofileestä on tämä syytä laittaa korvan taakse. Mitä muuten edes tarkoittaa laittaa korvan taakse? En ole oikein ikinä tuota sisäistänyt. Oli miten oli, tässä ruoassa oli reippaasti makua, eikä mitään sen kummempia soosejakaan tarvittu. Pekoni ja possu yhdessä tarjoaa sopivasti rasvaa. Samaan pakkiin vielä fenkolia ja valkoviiniä sekä valkosipulia, niin sinne pohjalle tulee itestäänkin hyvää lientä.

 

Ja tässä vaiheessa on syytä kiittää muutamia tahoja, eli blogeja jotka ovat minun blogiani linkittäneet omalla sivullaan. Ainakin sellaiset kuin Andalusian Auringossa, Siskot Kokkaa, Kääpiölinnan Köökissä, Maistuis Varmaan Sullekin ja Maatuska Koo. Mikäli on muitakin, niin kiitän teitä kaikkia oikein reilusti. Kiitos myös kaikille ahkeraan kommentoimassa käyneille.

 

Tämän kuun arvonnassa onni suosi Minnaa ...Ja Kaikkea Muuta blogin takaa. Kun olin juuri menossa postittamaan kyseistä kirjaa, niin Minna ilmoitti, että oli saanut kirjan juuri toisaalta. Eli kirja jäi nyt ilman omistajaa. Jos olet kiinnostunut viineistä, ja haluat kyseisen Viinistä Viiniin kirjan niin hihkaise. Laitan kirjan postiin. Hoidan postikulutkin, joten jos ilmainen kirja kiinnostaa niin laita kommenttia.

 

 

Sitten se pääasia eli possurulla. Liikkele lähetään siitä että napataan laudalle leivinpaperia ja sen päälle n.1kg Possun ulkofilee pala. Leikataan se sivusta auki ja avataan. Eli kuin kirjan tai sanomalehden avaisi. Toinen pala paperia lihan päälle ja nuiji ohueksi, niin ohueksi kuin saat. Sitten vaan savupaprikat, valkosipulia murskana, rosmariinia ja oliiviöljyä päälle. Kieputtele liha mausteissa kunnolla. Hakkaa merisuola murskaksi ja leivitä kunnolla lihan pintaan.

 

 

Kääri possu rullalle kuin kääretorttu. Jos haluat rullailla eri suunnassa, niin fine! Tosin tällöin rullasi halkaisija on neljä metriä! Sitten paketti pekonia leivinpaperille johon mukavasti jäänyt öljyä ja mausteita. Possun päälle ja pekonit niskaan. Itse laitoin vielä possun ja pekonin väliin tuoretta basillikaa. Kääri vielä rullalle niin että koko komeus jää leivinpaperin sisään. Sidoin lihan vielä ensin paistinarulla. Paistinarua saa ainakin lihatiskiltä kun vaan pyytää. Purista päistä paketti tiukaksi. Anna maustua kylmässä hetken aikaa

 

 

 

 

Avaa leivinpaperikäärö ja sisältää tulee aivan järkyttävän herkullisen tuoksuinen pekoni-possurulla! Sitten vain uunipakkiin pohjalle 1-2 fenkolia paloina,merisuolaa,valkosipulia ja valkoviiniä sekä yrttejä. Lado päälle possu (paista possuun ensin kaunis väri pannussa. Isossa pannussa!) ja paista 150 asteisessa uunissa kaikessa rauhassa kypsäksi. Laitoin fenkolien päälle vielä raastettua appelsiinin kuorta. Appelsiini sopii mahtvasti fenkolin kanssa, mutta tässä ruoassa se oli aivan turhaa. Eli en suosittele. Moinen yhdistelmä on omiaan lohen kanssa.

 

 

n.1kg Possun Ulkofileetä

Tuoretta Rosmariinia

Tuoretta Basillikaa

Valkosipulia Murskana

1 Paketti Pekonia

1dl Valkoviiniä

1 -2 Fenkolia

3-4rkl Oliiviöljyä

1rkl Savupaprikajauhetta

1rkl Merisuolaa

Rouhittua Mustapippuria

 

Mamma mia, mitä possua!

Oo mamma mia....!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viikonloppu oli vapaata perjantaita lukuunottamatta. Tosin vanhempani saapuivat Nääsvillestä kyläilemään viikonlopuksi. Hieman harmittaa vain se, että oli tarkoitus osallistua Ravintolapäivään sunnuntaina. Loppuvaiheessa tuli mutkia matkaan sen verran, että osallistuminen siirtyi sitten kesälle, tai koska seuraava sitten onkaan.  Positiivista asiassa on se, että ny mulla on pakkasessa läjä possun poskia, jotka oli tarkoitus kokata sunnuntaina. Supermarketin kauppias kun hommasi minulle 6kg possunposkea :) Oliko teistä joku kenties kokkaamassa tai syömässä jossain Ravintolapäivänä? Pohjanmaalla kyseinen päivä taisi olla kuitenkin aika hiljainen.Kuten aina kun porukat käy kylässä, myös ny oli viikonloppu mässyjen täytteinen. Koko aika oltiin yhdessä ja syötiin reilusti. Eilen sitten vielä kokkailin sinappista possun ulkofileetä. Helppoa ja huoletonta ruokaa.  Sipulikin on näin vuoden alussa sesonki kamaa, niin sitäkin päätyi pelille, ihan omana itsenään, sen enempää kikkailematta.

 

 

 

Sinappista Possua

 

1kg Possun Ulkofileetä

1rkl Colmans Sinappijauhetta

2tl Kurkumaa

1tl currya

Reilusti Savupaprikajauhetta

Santa Marian Tapas Maustetta

Reilusti oliiviöljyä

Suolaa

Pippruria

Valkosipulia Raastettuna

2 Punasipulia

2 Normi Sipulia

3-4 Tomaattia

 

 

Laita filee työlaudalle ja valele oliiviöljyllä. Hiero pintaan kaikki mausteet. Ja anna maústua hetrki kylmässä. Oliiviöljyä-maustesotkua jää reilusti työlaudalle joten puolita sipulit ja pyörittele na seoksessa, samoin tomaatit.

 

Paista possuun kaunis väri voi-öljyseoksessa. älä kuitenkaan leikkaa possusta rasvaa pois. Se pitää fileen kosteana paiston aikana. Rasvan saa helposti pois kun possu on kypsää.

 

Paahda possua, tomaatteja ja sipuleita 30min 200 asteisessa uunissa ja laske lämpö alle 150 ja anna olla kunnes sisälämpö 70-72 astetta.

 

 

 

 

Onko Nälkä? on myös mukana Snellman kunnon lenkkimakkara skabassa. Kokkailin kisaan simppelin ja maistuvan Pyttärin Salsa Verden kera. Voit käydä äänestämässä ruokaa tykkäämällä facebookissa. Kiitän ja kumarran kaikkia äänestäjiä.

 

¨

Lisäksi Redhead And The City ja Äijäruokaa blogin takaa löytyvä Heidi lähetti minulle jo aikaisemmin tälläisen haasteen. Kiitos haasteesta, ja kaiken kiireen takia en ole kerennyt siihen paneutumaan, anteeksi. Nyt korjaan asian ja laitan hyvän kiertämään.

 

Idea on vastata 11 kysymykseen jotka haasteen antaja on minulle laatinut. Lisäksi kerron 11 asiaa itsestäni, laitan haasteen 11 blogille ja laadin 11 uutta kysymystä. Viimeksi 8 asiaa tuntui jo urakalta, mutta selvisin.

 

11 Asiaa minusta

 

1. En seuraa politiikkaa, en pysy sen perässä

 

2. Olen 27 vuotias, ja minulla on 3 vuotias poika

 

3. Työskentelen kokkina, ja haluaisin ulkomaille töihin ja oppimaan uutta. Suomalainen kulttuuri on liian sulkeutunutta

 

4.  Tykkään rennosta ruoasta, hyvin maustetusta ruoasta ja rouheasta esillepanosta

 

5.  Haaveeni on tehdä oma kokkikirja

 

6. En usko että kellään on vain yhtä lempiruokaa

 

7. Kokkailu on työni ja harrastukseni, lisäksi harrastan jääkiekkoa, sulkapalloa ja käyn salilla

 

8.  Paras tapa rentoutua on oma rauha ja musiikki täysillä

 

9. Haluaisin tietää edes yhden ruoan johon Carambola sopisi

 

10. Minulla ei ole selkärankaa lopettaa röökiä

 

11. Haluaisin kokata Gordon Ramsaylle ja Berlusconille

 

 

11. Kysymystä joita minulle esitettiin

 

 

1. Paras muistoni lapsuudestani?

 

- Lauantai. Silloin oli saunapäivä ja laitettiin kiukaalle makkaraa, tai faija teki pizzaa. Myös colaa sai lasipullosta

 

2. Mikä oli lapsena unelma ammattisi?

 

-Muistan että 1 ta 2 luokalla kirjoitin aiheesta, että isona minusta tulee Brunein sulttaani tai Mersun pääsuunnittelija :)

 

3. Mitä teen vapaa-aikanani?

 

-  Jos olen yksin kotona kuuntelen musaa täysillä, makaan ja nautin tilanteesta. Myös urheilua ja kalastus on huippua

 

4. Miksi aloin pitään blogia?

 

- Unelmana on oma kokkikirja, blogi korvaa sen hetkellisesti

 

5. Missä olen matkustellut?

 

- mm. Espanjassa, Bulgariassa ja Kanadassa

 

6. Mihin haluaisin matkustaa?

 

-  Intiaan, Italiaan ja Ranskaan. Ruoan takia.

 

7. Jos pitäisi aloittaa uusi ura, mikä se olisi?

 

- hmm.. vaikea kuvitella edes. Ehkä se voisi olla kirjailija

 

8. Hulluin asia jonka olen tehnyt?

 

- Hulluinta tuskin kerron, en ehkä toiseksi hulluintakaan. Mutta kolmanneksi ehkä se, että uhkasin 8 Brittiläistä äijää. Olin kännissä ja mutta onneksi en saanut selkääni

 

9. Lempijuomani?

 

- Maito ja alkoholiton Sangria

 

10. Lohturuokani?

 

- Äiten reseptillä, makaronisalaatti

 

11. Lempiartistit?

 

- Iron maiden ja Juice Leskinen

 

 

11.  Kysymystä 11 uudelle blogille

 

1. Mikä olisi ns. "Viimeinen Ruokasi"

 

2. Minkä maan keittiö näkyy eniten omassa ruoanlaitossasi?

 

3. Paras muistosi ruokaan liittyen?

 

4. Mikä tekee sinut onnelliseksi?

 

5. Jos saisit tehdä yhden päivän ihan mitä vaan, mitä tekisit?

 

6. Käytetyin raaka-aine keittiössäsi?

 

7. Kerro Blogi jota seuraat eniten ja miksi?

 

8. Paras mässilyruokasi?

 

9. Jos saisit päättää vuoden 2013 ruokatrendin, mikä se olisi?

 

10. Milloin kiinnostuit ruoasta ja sen laittamisesta ja miksi?

 

11. Mistä unelmoit?

 

ja ne 11 blogia joiden toivon ottvan tämän haasteen vastaan ovat

 

1. Andalusian Auringossa aivan huippu blogi jota seuraan innolla

 

2. ja kaikkea muuta kans upea blogi, hienoja kuvia ja maukkaita ohjeita

 

3. Herkkuhovi jossa nyt tarjolla mm. herkullinen sienipiirakka ;)

 

4. Campasimpukka, ensimmäinen ruokablogi johon tutustuin kun innostuin ruokablogeista

 

5. Tupun Tupa laaja valikoima herkullisia reseptejä

 

6. Essim minullekin aika uusi blogi, joten käykääpä tutustumassa

 

7. Iskä Kokkaa iskä jolla on sana ja reseptit hallussa

 

8. Punavuori Gourmet tyylikäs blogi jota on ilo seurata

 

9. piparipulla mielenkiintoista seikkailua ruokamaailmassa

 

10. Appelsiineja hunajaa yksinkertaisesti sanottuna mahtava blogi

 

11. Pidempi Korsi todella kaunis blogi, loistavia kuvia ja reseptejä

 

 

Toivottavasti otatte haasteen vastaan hymyillen, ei riesana