Ystävälle Tahmea Daimsuklaakakku

Toisinaan kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa ja niin myös Daimkakusta puhuttaessa. Ei tarvitse olla hyvä kuvaaja kun kuvattava on salonkikelpoinen suklaajötkäle. Näiltä leveysasteilta tulee myös varsin hyvä jälkiruoka. On suorastaan häpeällistä, varsinkin näin Olympilaisten alla mainita hyviä puolia Ruotsista. Kovempikin juro Suomipuristi saadaan hiljaiseksi syöttämällä sille Daimakakkua. Huomenna, Ystävänpäivänä tulee Suomen peli ja kyllä tätä kehtaa natustella ja kannustaa Suomi voittoon.

Vanhempiaan ei voi valita mutta ystävänsä voi. Nämä tärkeät toverit ovat tapetilla huomenna ja kyllähän jokainen ystävä on tämän kakun arvoinen, vähintäänkin. Uskoisin että tätä tarjoamalla saa myös kasoittain uusia kavereita.

Tämä on ainaki miljoonas kerta kun mainitsen mutta mainitsempa vieläkin, manteli on jälkiruoassa oma lempparini ja tässähän sitä oli taas kunnon pamaus. En ole mikään jälkiruokien mestari mutta ei tässä ainakaan lopputulosta tarvi hävetä. Jos minä pystyn tähän, niin tähän pystyy jokainen keittiössä.

... Ja hei, Oikein Hyvää Ystävänpäivää kaikille lukijoille ja muillekin hyville tyypeille.

Pohja

150g suklaata
8cl mantelilikööriä
2dl mantelijauhoa
1½tl leivinjauhetta
1½tl vaniljasokeria
120g voita
1dl sokeria
1dl mantelikrokanttia

3 munaa

Sulata suklaa ja lisää sekaan likööri, sekoita kerran. Yhdistä kuivat aineet. Vatkaa voi,sokeri ja krokantti keskenään vaahdoksi.

Lisää voimassaan munat yksitellen. Lisää sitten jauhoto osissa ja lopuksi sulanut suklaa.

Kaada massa pakkiin (20cmx30cm)  ja paista 175 asteessa n.30min

Koristele päältä krokantilla. 

Mantelikrokantti

1dl Mantelirouhetta
2dl sokeria

Laita kuiva pannu lämpiään ja paahda manteleita hetki. Lisää sokeri. Kun sokeri alkaa olla kauttaaltaan ruskeaa ja kuplii ensimmäisen kerran, niin nosta liedeltä. Kaada seos leivinpaperille ja nosta kylmään jähmettymään. Kun krokantti on jähmettynyt, pilko se blenderiin ja aja hienoksi. Valmis.

Piilota piirakkaan! Rapea päältä, kermainen sisältä!

Huh, alkaa olla joulu ainakin ruokien osalta paketissa. Taas voi todeta joulun olleen herkullinen, liiankin herkullinen. Nyt nuo rosollit,kinkut ja laatikot alkavat kääntymään itseään vastaan. Tänä(kin) jouluna pysähtyi taas katsomaan sitä ruoan määrää pöydässä ja lautasilla. Ruokaa on pöydät pullollaan, niin myös vatsat. Silti sitä ruokaa jää yli, ja ihan kunnolla. Tämä ei tietysti päde kaikissa perheissä ja usein minusta tuntuu että vain meidän suvussa on tapana laittaa mieletön määrä kaikkea erilaista joulupöytään. Tänäkin jouluna pöydässä paikkansa lunasti mm. Kinkku, hevosenpaisti, poropata poronpotkasta, sienisalaatti, graavilohi,graavisiika, savusiika, laatikot, juustot, rosollit yms. Eikä tuossakaan varmasti kaikki ollut. Normijouluista poikeiten porukasta puuttui smetana ja mäti, lipeä kala yms. 

Ainoa tärkeä asia joka joulusta puuttui oli lumi. Lapset työnsivät Stigaa ja potkukelkkaa märällä nurmikolla. Me isännät lämmitimme puusaunan mutta kieriskely lumihangessa jäi unelmaksi. Vaihtoehtona oli kieriä mutaisella nurmikolla, ei kiitos. 

Tarjontaa riitti ja syöjiäkin oli, mutta ainahan jotain jää yli. Niin käy joka joulu. Blogit on täynnä vinkkejä näiden jämien tuhoamiseen ja uudelleenkierrätämiseen. Kannan oman panokseni tähän vinkkien viidakkoon piirakan muodossa. Piirakka on siitä kätevä, että sinne on hyvä tunkea lähes kaikki mitä yli jää. Nyt sinne oli hyvä tunkea kalkkuna ja serrano sekä stiltonjuusto sekä hapankaali. Voih, miksi tätä ei ole tullut ennen tehtyä?

3 kpl lehtitaikinalevyjä
400g kalkkunaa/kanaa/possua yms.
100g serranoa/ pancettaa
150g hapankaalia/kaalia/purjoa
1 sipuli
2dl kermaa
100g stilton/aurajuustoa
öljyä
50g  voita
2rkl vehnäjauhoa
valkopippuria
suolaa

ruskista lihat öljyssä. Nosta sivuun. Lisää pannulle voita,öljyä, kaali,sipuli ja serrano. Paista hetki ja lisää sitten kerma. Kun kerma kiehuu niin lisää sekaan jauho ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Lisää viimeisenä juusto ja anna muhia hetki kunnes neste suurustunut. Kauli taikinalevyt ja kaada täyte vuokaan. Aseta taikina kanneksi päälle ja valele kanamunalla. 

Joulu on nyt taputeltu kinkkujen osalta, nyt keskitytään uudenvuoden herkkuihin. Kaikkea kivaa, siis hyvää  tulossa! Rauhallista ja makoisaa joulunaikaa kaikille.

Leipäjuustovanukas, eli pullavanukas revontulien tyyliin

Suomi on aina ollut ja tulemaan toivottvasti myös aina olemaan pullantuoksuinen. Tämä tuoksu tosin taitaa nykyään tulla valmispullapussien uunittamisesta. Jokainen kuitenkin varmasti muistaa lapsuudestaan ainakin yhden pullanhuuruisen vierailun mummollassa. Niin minäkin. Ala-asteen jälkeen pullan syöminen,saati sen tekeminen on ollut kyllä minimaalista. Syynä tähän on taidonpuute (ei koske syömistä) sillä pullapitkoni tuppaavat olemaan kivikovia ja kuivia pötkäleitä. Olen tasan kerran onnistunut tekemään hyvän pullanpitkon, tai ainakin todella maukkaan. 

Mielessäni on jo jonkin aikaa pyörinyt pohjoisen jälkiruoka joka kantaa nimeä Revontuliparfait. Nimi on jo sen verran eksoottinen minunlaiselle hullulle jonka sydän ja sielu haluavat Lappiin asukiksi. Kyseinen parfait sisältää hillaa, variksenmarjoja ja karpaloita. Parfait sitten nautitaan melban, olikohan vielä puolukkamelban kera?

Parfaitin sijaan mieleni kuitenkin teki pullaa ja päädyin jälleen kauppaan hakemaan pullapitkoni. Pullasta puhuttaessa mieleen tulee aina pullavanukas. Pullavanukas on kyllä sellainen kestosuosikki itselle ja sitä ei ihan heti mikään pullaviritys lyö laudalta. Se on kuin tekijänsä, yksinkertainen, ei nätti mutta rosoinen. Yhdistämällä hienot Lapin maut ja pullavanukas saadaan aikaan hieno jälkkäri. Viime talvena myös hurahdin kinuskissa haudutettuun leipäjuustoon, joten lisäsin tähän myös leipäjuustoa. Enkä joutunut katumapäälle. Taas oivallinen jälkiruoka siinä mielessä, että siihen on hyvä heittää mahdolliset pullan jämät, ranskanleivän tai briossin jämät. Marjat pakkasesta ja jos on avattuja kermapurkkeja tai pala leipäjuustoa kaapissa. 

Mutta tässä taas yksi mahtavan makuinen, yksinkertainen ja nopeasti valmistuva jälkkäri joulupöytään. On väriä ja on makua. Maistuisko?

200g pullaa paloina

150g leipäjuustoa kuutioina

2dl kuohukermaa

3 keltuaista

1dl sokeria

ripaus kardemummaa

1dl lakkaa

1dl karpaloita

1dl variksenmarjaa/ mustikoita/Mustikkahilloa

1dl puolukoita

päälle:

sokeria

voinokareita

Vaahdota munat,kardemumma ja sokeri sekaisin vaahdoksi. Lisää sitten joukkoon kerma samalla sekoitaten. Lisää seokseen pullansiivut ja anna turvota hetki. Nostele sitten pullat voideltuun vuokaan ja lisää sekaan marjat sekä leipäjuustot.

Siivölöi sekaan vielä muna-kermaseos. Ripottele päälle vielä 1rkl sokeria ja voinokareita. Paista175 asteessa n.25-30min kunnes pinnassa kaunis ruskea pinta.

Baked Alaska banaanijäätelöstä ja suklaakakusta

Tämä on siis panokseni Hävikkiviikolle joka on ollut menossa nyt viikon verran (4-10.11.2013) ja oma panokseni tulee vasta viime tipassa. Hävikkiviikon tarkoitus on pohjimmiltaan heittää tipsejä ruokahävikin minimoimiseksi ja toisaalta ajatella oman hävikin määrää. Itse en ole meidän perheen hävikkiä seurannut muutakuin sivusilmällä ja välillä sekin jo hirvittää. Euroissa tuon määrää en halua tietää, koska osaan sen jo aavistellakin. Tässä tapauksessa totuus oli kahta kauheampi. Lisäksi sen seuraamista hankaloittaa se, että puolison opiskelun ja minun lähinnä iltoihin sijoittuva työni takia meillä syödään eri aikoihin. Jotta kaikki ei olisi ihan yksinkertaista niin me myös syömme aivan eri ruokia. Minä joka elän syödäkseni ja puoliso joka syö elääkseen. Tämä näkyy myös ruokalaskuissa. Hävikin suhteen puolisoni on tarkempi jota edes auttaa ennalta lasketut määrät. Monesti puolison ruokalautasella on punnittu määrä ruokaa, eikä siis mitään valmisteta liikaa. Minä taas olen hamstraaja ja se näkyy tuhansina eri kippoina ja purkkeina kaapeissa. Minulla tulee kaupassa miljoona ideaa mieleen joista suurin osa jää toteutumatta. Tämä näkyy lompakossa ja jääkaapissa. Ideani huomisen ruoan suhteen saattaa muuttua monta kertaa ja monesti jo kaappiin ostettu tavara jääkin käyttämättä. En tarkoita lihaa,kalaa, kanaa yms proteiineja. Lihat meillä kyllä syödään hyvin. Ideoitteni huono toteuttaminen vie myös tilaa meidän pakkasesta joka on täynnä luomu kanaa, lammasta, poroa, nautaa, ankanmaksoja yms... Ja kun ajattelen niistä jotain niin tehdä niin saan taas toisen idean. Kuulostaako tutulta? Bloggaamisen piikkiin en voi tätä laittaa, vaan ajattelemattomuuden piikkiin. Jokaisen ruoan ei pidä päätyä blogiin vaan ruoka voi olla tuiki tavallista mättöäkin. Myönnän,en kaihda alennuksia, -50% lappuja yms vaan ostan ne mielelläni. Suosin halpoja ruhonosia, enkä koe olevani hienohelma ruoan suhteen, tykkään vaan syödä uusia ruokia ja kokeilla uusia makuja. Kyllä! Hävikkiin voisin silti panostaa ennemmän, sillä sen hyödyntäminen on tavallaan raaka-aineen kunnioitusta loppuun saakka. Suurimmat hävikin meillä tulevat lasten ruoasta (jota teen aina liikaa ja pakkaseni on täynnä lihaa!!) hedelmistä ja leivästä jota ostan aina liikaa. Lisäksi kaikki pikkupurkit (hillot, hyytelöt yms. kaprikset) jäävät liian usein koristeeksi kaappiin. Mihin niitä sitten voisi hyödyntää? Mielestäni 5 parasta tapaa tuhota nämä jämät on

1. Piirakat. Piirakohin uppoaa kaikki suolaiset ja jossa rajana on vain mielikuvitus. Se on vieläpä helppoa.

2. Pasta. Pastaa keksisi erilaisia vaikka 2 jokaiselle päivälle vuodessa. Hyvä tapa käyttää hyödyksi kaikki edellispäivän jämät

3. Jäätelö johon uppoaa kaikki makea ja hedelmät, hillot yms.

4 ja 5. pizzat ja munakkaat jotka toimii hyvänä kätkönä piirakan tavoin

Ja koska yleensä ne hedelmät meillä jää lähinnä kärpästen seuraksi niin tehdäänpä niistä jäätelöä. Jalostetaan vielä ja tehdään uunijäätelö. Koska jäätelön tekemiseen tarvitaan myös keltuaisia niin se tarkoittaa, että meillä jää myös valkuaisia. Valkuaisetkin saadaan hyötykäyttöön marengin muodossa. Mikäli sinulla on työn alla pelkkä marenki niin silloin yli jää keltuaisia joista on hyvä pöräytää vaikka Bearnaise tai hieman fiinimpi munakokkeli jonka tekee hauteessa bearnaisen lailla lisäämällä joukkoon kermaa, voita ja haluamaasi lisuketta esim. Kaappiin unohtunut kinkku tai juuston pala.

Mikäli kaapeissa lojuu vielä pähkinöitä on niistä hyvä tehdä krokanttia jota voi lisäillä jälkkäreihin tai napostella muuten vaan. Nyt ne meni banaanijäätelön sekaan. 

3dl kermaa

2dl maitoa

5 keltuaista

1,5dl sokeria

1dl glukoosisiirappia

Kiehauta maito,kerma ja glukoosi keskeään. Vatkaa sokeri ja keltuaiset vaahdoksi. Lisää maito-kermaseos keltuaisten joukkoon ja vatkaa samalla kunnolla sekaisin.

3 banaania

1dl sokeria

rommia/konjakkia

voita

pähkinäkrokanttia

Laita voita kuumaan pannuun ja lisää sitten sokeri. Kun sokeri alkaa "kuplimaan" niin lisää kypsät banaanit paloina ja lämmitä hetki kunnes banaani pehmenee kokonaan. Lisää sitten rommi tai konjakki ja anna kiehahtaa. Soseuta ja sekoita jäätelömassaan. Lisää krokantti ja sekoita. Nosta jäähtynyt massa pakkaseen 4 tunniksi.

Kokoa kakku leikkaamalla kakku ja jäätelö samankokoisiksi paloiksi. Se minkä kokoisia teet on oma asiasi. Sillä tässä tapauksessa koolla ei ole väliä. Kokoa pohjalle kakkua sitten jäätelö jne. Pääasia että alin ja ylin kerros kakkua. Kakku ja marenki nimittäin eristävät lämpöä ilmakuplien ansiosta hyvin ja näin ollen jäätelö ei sula jos käytät kakun uunissa. itse käytin tohotinta, muuta jos päädyt uuniin niin laita marengilla vuorattu kakku 250 asteeseen ja anna olla muutama minuutti tai kunnes pintaan tulee kaunis ruskea väri. 

200g jauhoa

250g sokeria

150g munia

100g suklaata sulana

50g sulatettua voita

50g kaakaojauhetta

8+8+8g soodaa, suolaa ja kanelia

vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sekaan jauhot, sooda,kaneli sekä suola ja sekoita kunnolla sekaisin. Yhdistä kaakaojauhe sekä suklaa-voiseos ja kaada taikinan sekaan. Sekoita kunnolla massaksi ja paista 160 asteessa 40min

Itse tein jäätelön edellisenä päivänä ja seuraavana päivänä paistoin kakun samassa vuoassa. Näin kakku ja jäätelö oli helppo saada saman kokoiseksi. 

Marenki

5 valkuaista

250g tomusokeria

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja noin puolessa välissä lisää sekaan tomusokeri samaan aikaan kovaa vatkaten. Kun marenki ei putoa kiposta ylösalaisin käännettäessä, se on valmis. Vuoraa kakku marengilla.  itse käytin tohotinta, muuta jos päädyt uuniin niin laita marengilla vuorattu kakku 250 asteeseen ja anna olla muutama minuutti tai kunnes pintaan tulee kaunis ruskea väri. 

Porkkanakakkua valkosuklaamoussella ja tyrnisorbetilla + yleistä harmittelua

Hieman yllättyin kuin naapurin viherpeukalo ampaisi oveni taakse. Pelkästään isännän rehottavan parran yhtäkkinen katoaminen oli hämentävää mutta ei siinä kaikki. Nimittäin pellostamme tai oikeastaan pläntiltä nousi vielä pieniä porkkanoita. Ja mitä muuta kivaa noista makeista, pienistä yksilöistä kokkailisi kuin porkkanakakkua? noh, vielä jäi jokunen porkkana lihankin kaveriksi. Porkkanakakku on kuitenkin yksi suurista suosikeista ja siksipä kyseinen jälkiruoka löytyy myös työpaikkani jälkkärivalikoimasta. Mielestäni porkkanakakku ilman valkosuklaata on liha ilman suolaa, jotain oleellista uupuu. Sen sijaan että olisin kuorruttanut kakun, tein erikseen valkosuklaamoussea. Sitä sai sitten jokainen annostella oman sietokyvynsä mukaan, mistään vähän makeasta kun ei ole kyse. Ja jotta juttu ei jäisi liian kevyeksi,niin pitihän sitä töräyttää tyrni-porkkanasorbettia! 

Tämä oli minulle lohturuokaa. Lohtua siihen etten kirveelläkään päässyt eilen sinne Glorian Blog Awardseihin jonne kutsu kävi ja jossa olisi ollut tilaisuus tutustua muihin bloggaajiin mahtavien blogien takana. Mutta ehkä blogini lukijat diggailevat kokkailuistani vielä ensi vuonna, toivotaan ainakin. Se on ensi vuoden juttu. Eilisen märehdin itsesäälissäni niin töissä kuin kotonakin. Sen minä tarvin aina välillä, siis hetken murjottaa ja olla kuin pikkuvauva, "isojen huolieni" kera rauhasa. Pala porkkanakakkua nyt aamusta oli kuitenkin valo pimeydessä.

"Kuule anna miehen pohtia, hän pohtii miehen pulmaa, niin paljon epäkohtia, ja elämä niin julmaa"

 Juhlat on juhlittu ja onnea kaikille siellä menestyille blogeille. Ehkä mä vielä joskus näen teitä livenä mutta sitä odotellessa palataanpa herkun pariin jota suosittelen niin iloihin kuin suruihin. Hyvän porkkanan salaisuus piilee mielestäni makeassa porkkanasoseessa. Olen aiemmin käynyt läpi reseptistä joka kulkee uskollisena mukana. Samaa ohjetta voi käyttää oikeastaan mihin vaan vaihtamalla esim.porkkanasoseen taateliin, banaaniin,omenaan tai vaikka maa-artisokkaan niinkuin jo teinkin aiemmin. Mutta tässä se olisi ja tätä muokkaamalla voit tehdä isoja ja vähän pienempiä kakkuja. Se mistä ohje on alunperin onkin mysteeri, mutta jostain keittiöltä se on. Suklaamousse ohjekin on köökistä peräisin, ja pakko todeta että sen avulla saat aivan huippua moussea. Vaihtamalla valkosuklaan tummaan saat hyvää perus suklaamoussea. Jos sorbettia ei jaksa tehdä niin kyllä appelsiinijäätelökin tai jokin vastaava toimii. OSta vaikka vaniljajäätelö ja raasta päälle appelsiininkuorta, toimii! Sitä kausiruokaa ei ehkä terveellisimmillään, mutta parhaimillaan!

Niin ja seuraavassa postauksessa arvotaan blogin 1.v kunniaksi voittaja (t) katotaan miten käy! 

500 g porkkanaa

500 g sokeria

350 g öljyä

8+8+8 g kanelia, soodaa, suolaa

400 g jauhoa

150 g munia

Keitä porkkanat kypsiksi. Soseuta porkkanat, sokeri ja öljy. Yhdistä kuivat aineet keskenään, lisää joukkoon. Lisää lopuksi munat yksitellen. Paista vuoassa 160°C:ssa noin 1 tunti, tai kunnes sisälämpö 75 asteessa.

Paras Suklaamousse

250 g maitoa

300 g maitosuklaata 

1,5 kpl liivatelehteä 

500 g kermaa vaahtona

Kiehauta maito ja kaada suklaan joukkoon ohuena nauhana, kokoajan sekoittaen. Lisää joukkoon liotettu liivate ja anna jäähtyä  ja sekoita joukkoon löysä kermavaahto. Jäähdytä jääkaapissa.

 Sorbettiin tarvitset ensin tyrni-porkkanasiirappia jolla makeutta ja makua tuodaan itse sorbettiin ja se on tämännäköinen

Tyrni-porkkanasiirappi 

300 g sokeria

150g Porkkanamehua

100g tyrnimehua

1dl glukoosiirappia

Kiehauta ja jäähdytä.

Tyrni-porkkanasorbetti

300 g Tyrnimehua

300g Porkkanamehua (biotta)

300 g tyrni-porkkanasiirappia

 1dl glukoosisiirappia

30 g sitruunamehua

½ kpl liivatetta

Valmista ensin siirappi. Sekoita siirappi, glukoosi ja sitruunamehu ja lämmitä seos n. 50°C ja lisää joukkoon liotettu liivatelehti ja siivilöi. Pakasta.

Maa-artisokkakakkua & Kuningatarhilloa, on niinku jokseenkin hyvää!

 

 

Kun on puhe jälkiruokien ja juureksien yhdistämisestä, niin harvalla tulee mieleen maa-artisokka. Nykyään on kyllä kovinkin trendiä tämänlaiset yhdistelmät esim. palsternakan käyttö jälkiruoassa, porkkanasta puhumattakaan. Myös selleriin on tullut törmättyä.

 

Toisin kuin edellä mainitut on maa-artisokka alunperin satoja vuosia sitten ollut pääasiassa jälkiruokien raaka-aine, ei niinkään pyreiden ja keittojen niin kuin tänään. Sen hienostuneen ja omanlaisen,makean maun takia ymmärränkin miksi sitä on jälkkäreihin käytetty.

 

Maa-artisokka on helppo hoitaa joten laittakaapa tulemaa, niin teen minäkin. Parasta näinkin "kokeneelle" viherpeukalolle on se, että sen voi unohtaa vaikka vuodeksi jos toiseksikin maahan ja kaivaa sitten ylös. Kuin minulle luotu. Kannattaa muuten muistaa, että maa-artisokka sisältää reilusti inuliinia, joten ihan koko kakkua ei kannata yksin napsia. Se kun voi aiheuttaa mukavaa vellomista mahassa ja eksoottisia kaasuja suolistossa.

 

Ohjeita selatessa en löytänyt ainoatakaan maa-artisokka jälkkriä. Tosin etsin vain suomenkielellä, mutta siitä huolimatta kovin olin yllättynyt. Siispä otin ohajt omiin käsiin ja muokkasin omaa lemppari porkkanakakku ohjetta jossa pohja on aikalailla sama kun tässä artisokka versiossani. Eikä se petä koskaan. Koostumus on aina ok, ja tähän asti myös makukin. Artisokallekin se sopi mainiosti.

 

Vanilja,sitruuna ja kerma ovat oikeastaan kaikki loistavia makuja maa-artisokalle ja niiden varaan tämäkin rakentuu. Alkuperäisessä ohjeessani on porkkanasose ja sen luontevastikin korvasin artisokalla. Sose maustettiin vaniljalla ja lemon curdilla.

 

 

Eli keitä n.250g kuorittuja maa-artisokkia vaniljalla (1 tangolla) maustetussa kermassa,valuta ja soseuta ne. Lisää vielä 2 tangon sisus,loraus kermaa ja 3rkllemon curdia ja pyöräytä sekaisin. Ite raastoin sekaan vielä pikkasen sitruunankuorta. Paseeraa (ei pakollinen). Lisää vielä 150g rypsiöljyä ja 200g sokeria ja sekoita kunnolla sekaisin. Öljy kyllä imeytyy hienosti soseeseen.

 

 

Sekoita 200g jauhoja, pikkasen sitruunankuorta ja 4+4g soodaa ja suolaa. Lisää jauhot vatkaten soseen kanssa yhteen. Lopuksi lisää munat ja veivaa kunnolla sekaisin taikinaksi. Laita vuokaan leivinpaperi ja voitele vielä. Kaada massa vuokaan ja paista 160 asteessa n.45min/ kunnes sisälämpö on 75 astetta.

 

 Kuningatarhillo

 

200g Mustikoita

200g kirsikoita

0,5dl vettä

200g hillosokeria

2 kanelitankoa

 

kaikki kattilaan, anna kiehahtaa. Soseuta halutesassi ja purkita. Anna maustua kylmässä muutaman tunnin tai vuorokauden.

 

 



Suklaa-punajuuripalaset. Vähä niinku ne mokkapalat, mut ei sinnepäinkään...ja se pinkki on punajuurihilloa

Hellurei ja hellät tunteet. Jälleen olisi aika kokeilla onneaan kuukauden ruokahaasteen mukaisesti. Olen aika ahneesti näihin haasteisiin lähtenyt, mutta viime kuussa ei todellaakaan ollut aikaa mitään sinne kokkailla. Lisäksi, jos vaikka olisikin osallistunut ja olisin vieläpä säkällä voittanut (sanon minä, ikuinen kakkonen) en olisi varmasti saanut kaiken keskellä järjestettyä uutta haastetta. Viime haasteen vei nimiinsä jälleen Andalusian Auringossa blogi (jolle häviän aina,kaikessa) ansaitusti. Koska kyseinen emäntä emännöi nyt  lokakuun haastetta, niin lähdenpä turvallisesti kisaan mukaan. Eikä näin ollen vastustajani voi kun katsella otteitani katsomosta käsin :) Vai mitä Suomen Lahja Andalusian ruoalle tähän sanoo?

Teema oli näinkin maskuliiniselle miehelle (suom.lihava kokki joka ei koskaan kasva aikuiseksi) sellainen kuin pinkki! Aluksi meinas tulla tyhjää ideaa, mutta sitten keksin kuitenkin jotain. Onko se sitten tarpeeksi pinkkiä? Ainakin toivon sen olevan. Tämän pinkimmäksi ei minun leipomus tule. Eli punajuurella mausettua suklaakakkua, valkosuklaata ja punajuurihilloa. Näillä mennään, eikä lopputulos edes hävetä. Täräytinpä vielä punajuurihilloakin. Jos et oo kokeillu, niin laitappa tulille. Ihan jo talven riistaa silmällä pitäen.

Homma on helppo, eikä sotkuakaan synny liikaa jos käyttää leikkuulaudan päällä leivinpaperia ja kiskoo käteensä vielä kumihanskat. Sokerin määrä voi hirvittää ohjeessa, mutta kun maistaa valmista kakkua, huomaa että ei sitä liikaa ollutkaan. Meidän pohjoismaiseen makuun oikein napakka jälkkäri, joka tuskin aukeaisin eksoottisemalle kansalle. Jos lähtee oikein villiksi niin rosmariinilla maustettu sitruunasorbetti voisi olla kova lisuke. Sitä en ihan oikeasti jaksanut tehdä. Eikä se olisi erityisen pinkkiäkään... Ohjeena toimii perus suklaakakku/leivos/hässäkkä ohje, johon olen lisännyt vain punajuurta, ei mitää mullistavaa, mutta sitäkin maukkaampaa.

Suklaa-punajuuripalaset

2 mukavan kokoista punajuurta

3 kanamunaa

3,5dl jauhoja

2,5dl sokeria

2,5tl vaniljasokeria

2tl leivinjauhetta

150g suklaata

100g voita

sulata suklaa ja voi. 

vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi.

Kuori ja raasta punajuuri kulhoon ja yhdistä kuivat aineet keskenään.

Lisää jauhot munaseokseen ja sekoita kunnolla. Kaada sekaan suklaa-voiseos ja sekoita.

Lisää lopuksi sekaan raastettu punajuuri ja sekoita. Kaada massa pakkiin ja paista 200 asteessa 25-30min, tai kunnes ei enää sula sisältä.

Valkosuklaakuorrute

200g tuorejuustoa

200g tomusokeria

100g valkosuklaata sulana

100g vaahdotettua kermaa

1 liivate tilkkaan kermaa sulatettuna

punajuurihilloa 

Yhidstä kaikki ainekset ja lusikoi jäähtyneen piirakan päälle. Anna jäähtyä kylmässä.

Punajuurihillo

2kg punajuurta

vettä

1kg hillosokeria

Keitä punajuuret kypsäksi. Valuta, huuhtele ja soseuta. Lisää sekaan 1dl vettä ja 1kg hillosokeria. Anna porista pienellä lämmöllä 20min. Purkita ja anna jäähtyä kylmässä. Sopii makeisiin ja suolaisiin, esim.riistan kanssa.

Pestolla & Parmesaanilla täytetty Ciabatta!

 

Hellurei jälleen pienen paussin jälkeen. Viikko on taas hurahtanut viime kerrasta. Blogihiljaisuus rikotaan tällä kertaa suorastaa irstaan herkullisella ciabatalla. Blogi on mukana Myllärin Luomu leivonta hommelissa, jossa ideana on innostaa itsensä lisäksi myös kaikkia muita leipomaan, pöllyttämään jauhoja. Nyt siis etsitään inspiroivinta leipojaa. Kuukausittain vaihtuva teema pitää kisailun mielenkiintoisena ja tässä kuussa ideana oli pöllyttää jauhoja! Mielenkiintoista ja myös hauskaa. Leipominen kun on kivaa koko perheen hommaa.

 

Myllärin Luomu lähetti siis minulle kasan erilaisia jauhoja ja leseitä yms. Ainoa huono oli lähetti joka paukahti maanantai aamuna oven taakse 07.20 ja soitti niin raivoissa ovikelloa että oikein hirvitti.

 

Koska en ole mikään taikuri leivonta hommissa, niin hain ideaa myös jauhojen ja hiivan ulkopuolelta. Ciabattaa tuunasin kotitekoisella rosmaarinisuolalla, pestolla ja parmesaanilla. Jälkimmäinen ei tosin ollut kotitekoista. Parmesaanin voit korvata halutessasi esim. Mozzarellalla tai fetallakin.

 

Rosmariinisuola on muutes ihan vinkkinä, helppoa tehdä itse ja antaa mukavaa makua ruokiin. Sormisuolaa ja tuoretta rosmariinia vain sekaisin ja mortteliin. Seos paperille ja anna kuivahtaa pari päivää. Pakkaa sitten suola lasipurkkiin ja anna maustua vielä muutama päivä ennen käyttöä. Samalla kaavalla tein myös sienisuolaa kuivatuista suppilovahveroista. Sienisuola tuo mukavaa metsänmakua ruokiin.

 

Mutta palataanpa leipomisen pariin. Ciabattaan käytin Myllärin Luomun valmiita ciabatta jauhoja. Leivästä tuli juuri niin hyvä kuin halusinkin. Uskon kyllä että hyvään lopputulokseen pääsee myös muilla venhäjauhoilla, eli nou hätä! Pesto ja parmesaani teki ciabatasta kyllä täydellisen. Tein 2 leipää ja vartissa oli enää puolikas jäljellä. Eli taisi maistua kaikille. Valehtelematta paras leipä jota olen syönyt. Helppo täältä on huudella, maistakaa niin uskotte.

 

Viimeksi jokin leipä säväytti näin kun söin faijan tekemää saaristolaislimppua, mutta sori isä-ukko, nyt poika vei voiton!

 

ps. Ja mikäli Andalusiassa tätä luetaan, niin olen aika varma että tykkäisit tästä. Sen verran sama maku meillä on ruokien suhteen!

 

 

300g Myllärin Luomu Ciabatta jauhoja

3dl vettä

n.1/3 pala hiivaa

loraus oliiviöljyä

2tl Rosmariinisuolaa/ tavallista suolaa

pestoa

parmesaania

 

 

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää muut aineet. Vaivaa taikinaa n.10minuuttia.

 

Anna taikinan nousta lämpimässä paikassa tunti. Jaa taikina 2 leipään ja anna nousta vielä 30min.

 

Viillota leipä ja täytä pestolla ja parmesaanilla. Paista 230 asteessa n.15-20min.

 

Niin ja menossa on myös Glorian blogi Awardsit ja mikäli blogini sattuu olemaan vaikka sinulle se lemppari, niin anna äänesi täällä. Kiitos! ja se URL on http://laaxojnas.blogspot.fi

 

Jauhot sponssasi Myllärin Luomu

Vähän rustiikimpi Tiramisu

'

 

Hojo, hojo pitkästä aikaa jotain reseptiikkaa tännekin. Hiljaiseloa on ollut ruoanlaitossa kotioiloissa, jälleen.  Työ on vienyt tänä kesänä niin paljon enemmän kuin vuosi takaperin. Kotona ei ole ollut paljoa annettavaa, ei edes keittiön puolella. Takki on niin sanotusti tyhjä, eikä mitään ideoitakaan ruoanlaiton suhteen ole ollut. Toisaalta vähätkin vapaa-ajat kotona on mennnyt työasioiden parissa. Uusia ruokalistoja työpaikalle suunnitellessa on tietysti ideoita tullut pyöriteltyä, mutta nekin ruoat on sitä luokkaa, ettei tänne tule laitettua. Tämän kun yritän pitää kanavana tarjota helppoja ruokia ihan jokaisen tehtäväksi ja itselle sellaisena rentona omannäköisen ruoan reseptivihkona.

 

Tälläisen hiljaiselon aikana on myös tullut paljon hyviäkin juttuja kaiken väsymyksen keskellä. Suomen makein jäätelökisan kakkossijan johdosta postista putkahti Jäätelökirja palkinnoksi, myös Glorian ruoka & Viini lehden säilöntäkisassa resepti menestyi kivasti ja päätyi jopa lehteen asti. Tervattu Bbq soosi tuo mukanaan pienen tuote palkinnon Dan Sukkerilta. Pieniä juttuja, mutta ainahan se mieltä ylentää kun jossain saa tunnustusta. Lisäksi tässä on vielä muutama pikku skaba jossa blogi on mukana, mutta niistä sitten myöhemmin.

 

Ja koska sunnuntain kunniaksi on muotoutunut jo pieni tapa pojan pyynnöstä tehdä suklaasta jotian hyvää, niin nyt sitten tehtiin pizzaa ja jälkiruoaksi Tiramisua. Tiramisu nyt ei ihan suoranaisesti ole mikään pelkkä suklaaleivos, mutta ei se pilalle mene jos sinne "vähän" suklaata sujauttaa. Enkä millään jaksanut alkaa kanamunien kanssa veivaamaan. Tai aloin, mutta onnistuin söhläämään valkauisvaahdon, joten lisäsin vain kerman määrää. Tämä oli kaikesta huolimatta aivan loistavaa jälkiruokaa ja se on tärkeintä. Jos makeaa tekee mieli, niin suosittelen kokeilemaan. Se on helppoa ja sen on liiankin hyvää!

 

 

 

 

 

 

Pohja:

200g Linnunkielikeksejä

1,5dl vahvaa kahvia tai espressoa

mantelilikööriä

 

lado puolet kekseistä vuoan pohjalle ja kostuta espresso-likööri sekoituksella. Murskaa loput keksit hieman pienemmäksi ja lisää päälle mutta älä kostuta. Lisää päälle täyte ja anna olla kylmässä ainakin tunnin verran.

 

Täyte:

 

4dl kermaa

1dl sokeria

200g Mascarponea

kaakao- tomusokeriseosta koristeluun

150g tummaa suklaata raasteena koristeluun

Mantelipullaa pitkona ja Vanilja-mansikkamaitoa

 

 

 

 

En todellakaan ole mikään leipuri, tykkään kyllä nykyään leipoa, mitä ennen inhosin. Silloin osasin vielä vähemmän. Vihaan myös hiihtämistä, koska en osaa hiihtää metriäkään. Jotain minäkin kuitenkin olen saanut aikaan, nimittäin mantelipullapitkon. Leivonnassa suosin omia suosikkimakujani, eli kanelia,mantelia ja vaniljaa. Niin myös nyt, ja miksipä ei. Ne kun on niitä omia suosikkeja.

 

Koulussa opetettii ettei pullaa kannata leipoa maitoon, koska ei sitä kukaan edes maista onko se maitoo vai veteen tehty. Totta sinänsä, mutta maitoon tein silti. Enkä kyllä mitää eroa maussa huomannut, paitsi jotain lumevaikutuksia. Oli miten oli, niin pulla oli hyvää ja se riittää. Kylmän maidon fanina, tein myös mansikka-vaniljamaitoa jonka ohjeen pöllin Kodin Kuvalehdestä. Jos maito upposi kaikille aikuisille, niin se upposi myös pikkuväelle. Nyt on jo tehtävä uusi satsi vaniljamaitoa, nam, nam.

 

Mantelipullapitko

 

3dl maitoa

2tl kardemummaa

2tl kanelia

25g hiivaa

 

Lämmitä maito ja lisää kaneli ja kardemummaa sekaan. Lisää hiiva kädenlämpöiseen maitoon ja anna sulaa sekaan.

 

7-8 dl Vehnäjauhoja

1dl Fariinisokeria

1tl suolaa

1 muna

 

Lisää nesteeseen suola, sitten jauhot ja sokeri muutamassa osassa sekaan. Kun taikina paksunee, niin lisää muna.

 

80g Voita

kourallinen mantelijauhetta

 

Laita voi ja mantelijauhe kattilaan. Anna sulaa ja maustua hetki. Lisää loppuvaiheessa taikinaan ja anna taikinan nousta kaksinkertaiseksi. Tee taikinasta pullia tai pitko. Voitele munalla.

Paista pitkoa 200 asteisessa uunissa n.25min

 

koristele tomusokerilla ja manteleilla sekä mansikoilla.

 

 

 

 

 

Mansikka-Vaniljamaito

 

1l maitoa

2 vaniljatankoa

1rkl sokeria

Sitruunankuorta

250g mansikoita

 

 

Laita kattilaan 2dl maitoa ja vaniljatangot sekä sokeri. Lämmitä seosta hetki, mutta älä anna kiehua. Ota liedeltä ja anna jäähtyä ja maustua n.15min.

 

Vuole sitruunasta ohut,pitkä siivu kuorta ja laita se maidon sekaan.  Kaada seos pulloon ja lisää maniskat sekä loppu 8dl maitoa sekaan. Laita juoma kylmään ja tarjoa kylmänä.

Raparperistruudeli, oi miten hyvää se onkaan!

 

 

Kesästä tulee mieleen sietämätön kuumuus, kalastus, ihmisoikeuksien vastaiset olot keittiöllä, siis lämpötilan puolesta, ja tietysti se raparperi. Kun on viikon illasta toiseen hikoillut keittiöllä ahteri ruvella on mielettömän mukavaa palkita itsensä omalla lempparilla. Raparperia kun nousee nyt omasta takaa, niin aloitetetaan karkelot struudelilla. Rapaeperi on kaunis,eikä sen ulkonäkö petä. Raparperipiiraat yms.leivokset harvoin jos koskaan epäonnistuvat. Seuraksi ripaus kanelia, kardemummaa ja tietysti vaniljatanko. Näillä pärjää, mutta myös kohta kun hetki vielä odotellaan, niin saadaan myös mansikkaa kylkeen.

 

 

Ohuelti vain kuorta pois ja pilko paloiksi. Vuoraa sokerilla ja vaniljatangon sisuksella, ripauksella kanelia ja kardemummaa. Lado pannulle ja anna hilloontua. Siinä kesän ehdotonta makua, ja ajattele vielä ne mansikat sekaan. Massan sekaan hieman mantelijauhoa ja kokonaisia manteleita. Sitten vain filotaikinaa, n.4-6 arkkia riittää. Minä menin neljällä arkilla.

 

Ota arkki kerraallaan työlaudalle ja voitele voisulalla. Laita kaksi arkkia päällekäin ja päälle täytettä. taas kaksi arkkia voideltuna ja täytettä. Sitten vain rullaari, rullaa ti rullaa,päädyt tiukasti kiinni ja saat komean pötkön aikaan.

 

 

 

päälle kaurahiutaleita,fariinisokeria ja viimeinenen voisulavoitelu. Sitten 200 asteiseen uuniin tunniksi. Anna hieman jäähtyä, ripottele pinnalle manteleita,kuivattuja marjoja ja reilusti tomusokeria. Leikkaa paloiksi ja tarjoa kermavvahdon tai jäätelön kanssa, tai miksei sekä että?

 

Maista ja Nauti!

 

Oikein makeaa kesän alkua teille kaikille. Nyt ulos nauttimaan pala struudelia ja aurinkoa.

Pikkumiehen Jumalaiset Skonssit

Nyt leivotaan

 

Leivonta ei ole minun parasta osaamistani, joten apuun tarvittiin rautainen alan ammattilainen. Mies jolla ei mene jauhot suuhun (paitsi vähän) ja joka ei mittasuhteista juuri piittaa, eli Chef Eemeli. Päädyttiin vain pitämään hauskaa, ja lopputuloksena pikkumiehen jumalaiset skonssit. Skonssit ovat peräisin yllätys,yllätys Skotlannista jossa ne ovat välipala kamaa, mutta joissakin versioissa Skotit tunkevat taikinaan perunaa ja niitä kustutaan potaattiskonsseiksi. Pottuskonssit on yleinen aamupalalla. Skonssit on parhaita heti uunista tultuaan hillon tai suklaan kanssa.

 

 

Isännät valmiina tositoimiin

 

Skonssit

 

10-12kpl

 

9dl vehnäjauhoa

1tl ruokasoodaa

1,5tl leivinjauhetta

1tl suolaa

1/2dl Sokeria

4dl piimää

250g voita

 

Sulatettua voita voiteluun

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon voi pieninä nokareina. Tee taikinasta muromainen, ja lopputulos on sen mukainen niin lisää joukkoon piimä. Sekoittele taikina enää varovasti kasaan.  Lisää tarvittaessa jauhoa.

 

 

Muotoile taikinasta haluamasi muotoinen levy ja tee rengasmuotilla haluamasi muotoisia skonsseja. Paista skonssit 200 asteisessa uunissa 12-15min.

Skonssit on törkysen hyviä heti uunista tullessaan ja ne kannattaa popsia hillojen kanssa, kylkeen vielä kuppi teetä niin elämä on ihanaa muutaman skonssin ajan.

 

Itse käytimme Kookoshilloa, joka osottautui itelle parhaimmaksi, varsinkin yhdessä Passionhillon kanssa. Kyseisiä hilloja myy ainakin Juustoportti. Kookoshillo oli kyllä todellinen yllätys, jota on pakko saada hyllyyn muutama purkki lisää