Rakkaudesta ruokaan ja pohjoismaisiin makuihin!

perjantai 28. helmikuuta 2014

Siankorvaa & Raanavettä eli friteerattuja siankorvia savuvalkosipulimajon kera



"Siankorvaa ja raanavettä, siinä on työttömän menu" niin se Mustajärvi rallatteli joskus. Halvat, tai sanoisinko edullisemmat ruhonosat (paljonko on noussut kassler tai potka tämän hypetyksen myötä?) ovat onneksi vieläkin pinnalla. Siitä huolimatta possusta esimerkiksi sorkat,kieli,munuaiset,maksa,saparo tai korvat eivät nauti mitään kauheaa suosiota. Koirien joukossa kyseinen listaus otetaan vastaan vaahtoavin suin. Kun on puhe halvoista ruhonosista, niin nämäkin kannattaa huomioida kauppakäynneillä.

Sitten kun halukkaita olis, niin tuotetta ei ole helppo saada. Etsivä kyllä löytää ja Virolainen kauppa Tampereella pelasti tämänkin ongelman tarjoamalla savustettuja siankorvia. Isä-ukko kehui viime kesänä syöneensä Virossa siankorvia alkupalaksi, haukkui ne vielä pirullisen hyväksi. Isäthän on aina oikeassa, vaikka olisivat väärässäkin. Joten pojan on mentävä perässä. Isältä kun on perua myös hulluus etanoita kohtaan, niihin en kyllästy koskaan. Siankorvat saivat myös vakuuttumaan ja pakkasessa olevat 4 pakettia katoavat iloisesti lähiaikoina. Friteeratut siankorvat ei ole niljakkaita, ne ei ole vain koirille, ne on rapeita, suolasia, mahtavia dippailla ja bisseen meneville täydellinen pari tuopin kanssa.


Koska blogin alkuaikoina aloin kerään ohjeita kategoriaan "Herkkuja Halvoista Ruhonosista" niin meneehän korvat sinne huimalla 1,90 hinnalla. Tosi tuo ei ole kilohinta, mutta naposteluun menee halvemmalla kuin sipsit.  Korbvat ei ole kokonaisia vaan selvästikin pakettiin on päätynyt vain parhaat syötävät palat ja rusotoiset palat on jätetty pois. Laadukkainen plajon kilohinnaksi tulee n.11€/kg... ja näitä suosittelen sen 150- 250g per syöjä naposteluun. Maine tälläkin herkulla on vielä koiranruokana mutta voin todeta, että  ei yhtään hassumpaa olla koira. Maailmaa muuttuu, ruoka muuttuu ja siankorvat ovat kaikkien ruokaa. Jos käsiisi saat korvia, niin kokeile ihmeessä. Niihin tuppaa tulla himo. Minä nautin siankorvani friteerattuna,savuvalkosipulimajon, rapean leivän ja raudanmakuisen vesistoben kera!

Savustetut ja friteeratut siankorvat

300g savustettuja siankorvia
sormisuolaa
savupaprikajauhetta
kuivattua timjamia

friteeraa korvat rapeksi  ensin 160 asteisessa öjyssä n.3min ja  sitten 180 asteisessa öljyssä n.3-4min.
mausta.

Savuvalkosipulimajo

1nippu savusettuja valkosipuleita
2 keltuaista
½tl dijon sinappia
1rkl etikkaa
2dl öljyä
suolaa
½ sitruunan mehu

kaikki blenderiin ja blöräytä majoksi


14 kommenttia:

  1. Upeita kuvia ja reseptejä...ja komea mies ;) Tätä on alettava seuraamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reseptit menee takuuseen,komeus ei :-) kiva että tykkäät,tervetuloa seuraamaan :-)

      Poista
  2. Totuus on ,että luulin että siankorvat on tarkoitettu vain koirille;D Hauvelini saa joskus sellaista herkkua;D
    Mielenkiintoista kuulla että muutkin sellaista syövät;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä,olen koira :-) kyseessä on kuitenkin parhaimmat osat korvasta eikä sellaisia kivikovia kokonaisia korvia :-) herkkuja ovat.

      Poista
  3. mitä tuohon nyt voi enään sanoa. Legenda olet :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten sanottua: kunnia on mennyt mutta maine sen kuin kasvaa :-)

      Poista
  4. Nyt taisi tulla meikäläisen rajat vastaan, vaikka suht avarakatseinen ruoan suhteen luulin olevani. Meilläkin nuo olivat aikoinaan koiran suurinta herkkua ja haisivat aivan hirveältä. Toisaalta majoneesi pelastaa paljon ja usein ;) Upeita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks Johanna :-) koira on ihmisen paras ystävä,parhaat ystävät voi nauttia korvadinnerin yhdessä :-)

      Poista
  5. Nyt iski äkillinen himo päästä maistamaan siankorvia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei auta ku lähtee korvakaupoille ;-) varoitus: näihin tulee himo :-)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kyllä mullakin vielä tulee raja vastaan jossain vaiheessa :-)

      Poista
  7. Meillä ei siankorvia ole näkynyt sen jälkeen, kun koiralle iski viime vuonna virtsakivet. Sen jälkeen paras ystävä on saanut tyytyä vain kuiviin erikoisraksuihinsa. Sen verran lojaali pitää ystävälle olla, ettei siankorvia tulla meillä valmistamaan toisen härsyksi.;)

    VastaaPoista
  8. Kiitos reseptistä! :P :P

    VastaaPoista

Aina on kiva jos kommentoit