Voiko liha parempaa olla? Luutonta kylkeä smetanassa haudutetun hapankaalin kera

Talvea venailtiin ja sellainen saatiin, ainakin hetkeksi. Kun ei sitä oikein enää odottanut, niin se tuntuu kylmältä. Täällä mittari pysyy maltillisesti - 15 ja - 20 välillä. Päälle hönkäys mereltä ja Jonesin pojan naama on jäässä.

Kylmä, lumi ja talvi on kaikki hyviä tekosyitä päästä tuhdin ruoan ääreen tähän aikaan vuodesta. Ja miksipä ei, kyllähän tälläinen tuhdinoloinen ruoka hyvin lämmittää ja täyttää vähän pienemmät ja vähän isommat masut.

Saksalainen keittiö ei kuulu oikestaan lainkaan oman repertuaariini. On kuitenkin suotavaa ammentaa tuolta Bratwurstin ja hapankaalin höyryisestä maasta, varsinkin kun kyse on porsaankyljestä. Normaalisti kylki päätyisi savustukseen, grilliin tai molempiin. Nyt ei vaan jaksa kököttää savustuspöntöllä ulkona ja padassa on talven henki.

Onhan hapankaali ihan kovassa huudossa näilläkin leveysasteilla. Itänaapurikin pukkaa tätä herkkua täältä ikuisuuteen. Naapurilla on jopa parempi versio, sillä smetanan lisääminen hapankaaliin on se juttu. Kokki joka sen oivalsi, niin omasi sydämen ja pään. Siihen minä rakastuin, täysin. En kokkiin, vaan lopputulokseen.

Smetanassa haudutettu hapankaali

400g Hapankaalta
2 purkkia smetanaa 
ripaus suolaa
voita

sulata pannulle voita ja lisää kaali. Paista hetki ja lisää smetana. Hauduta kannen alla pienellä lämmöllä n.½ tuntia. Mausta suolalla ja nauti.


Liha, sitä minä diggaan! Kun puhutaan hyvästä ja maukkaasta lihasta, niin puhutaan pitkälti luuttomasta porsaankyljestä. Samasta osasta tehdään myös maailman paras pekoni. Luutonkylki ei aina majaile lihatiskeissä mutta kysy lihamieheltä tai kauppiaalta apua. Minä menin suoraan kauppiaan puheille joka on aina toiveeni toteuttanut. Pyysin luutonta kylkeä ja kauppias otti puhelun. Lopptulos oli mieluinen, sain 10kg luutonta kylkeä ja vieläpä nahalla. Paras osuus maun jälkeen oli hinta, se kun pysyi hieman alle 9€/kg


Kyljelle on miljoona tapaa valmistaa se mutta tällä kertaa suosin Saksalaista reseptiikaa, jossa kylki hauduteltiin matalalla lämmöllä. Haudutusliemi maustettiin maltillisesti ja annettiin lihan olla pääosassa.
Seuraksi siis naapurin smetanassa haudutettua hapankaalta ja spätzleä. Viimeistä maistoin ensimmäisen kerran, en viimeisen. Spätzle kuulostaa enemmän lautapeliltä kuin ruoalta mutta kyseessä Saksalaisten todennäköinen näkemys pastasta. Ero italianpoikaan on kanamunan suurempi osuus taikinassa. Lisäski keittämiseen jälkeen spätzle päätyy pannulle voihin. Lopputulos on pastan ja ranskalaisen yhdistelmä. Huippu juttu!

200g jauhoja
2 kanamunaa
½tl suolaa
n.1dl vettä (lisää osissa)

Sekoita kaikki paitsi vesi. Sekoita sekaisin ja lisää vesi osissa tarpeen mukaan. Anna taikinan levätä kylmässä n.tunti. Kauli ½cm ohueksi levyksi ja vedä puukolla suiroja. Keitä suolaisessa vedessä. Spätzlet on valmiita kun ne nousevat pintaan.

Paistamiseen:

Voita 
Öljyä
(timjamia)

Paista spätzlet voissa ja öljyssä kauniin väriseksi. Mausta timjamilla.

1kg luutonta kylkeä
3 tl suolaa
1tl korianterinsiemeniä
1tl sinapinsiemeniä
3 laakerinlehteä
2 porkkanaa
1 palsternakka
1 punasipuli
1 valkosipuli kuorineen
rouhittua mustapippuria
muutama oksa timjamia
vettä (sen verran että kylki peittyy)

Pilko sipulit,porkkanat, palsternakka ja valkospuli. 

Hiero mausteet lihaan ja nosta liha pakkiin nahka ylöspäin ja lisää pilkotut juurekset ja laakerinlehdet sekä timjamit.

kaada vettä, niin että liha peittyy nahkaan asti. 

Hauduta 130 asteessa n.2½ - 3tuntia ja nauti.

Ihana Ragu eli kotimaista kania Italialaisittain & appelsiini cremolata

Vaikea on keksiä mitään sen parempaa kuin pitkään haudutettu pataruoka. Niitä kun puoltaa hyvinkin pieni työmäärä ja se vähäinenkin työ on lähinnä pilkkomista. Raskainta koko hommassa on odotella ruokaa joka puskee tuoksuja ilmoille.

Olen säkämiehiä ja taidon sijaan minulla kävi jälleen tuuri. Lisäksi olen koijari, ainakin mitä otsikointiin tulee. Sain nimittäin pienen kasan jäniksen fileitä toverilta joka metsällä käy ja mikä sen parempaa. Kani tai jänis, molemmat menee. Molemmissa on makua, mutta jänis on vieläkin maukkaampi. Ensin mainittu on lähinnä kuin kanaa, eli kanin sijaan voi kanaa käyttää huoletta. Fileet oli pieniä ja niitä saa laskea suorilta 3-4 kpl per syöjä, pieneen nälkään. Muistahan tämä käyt jänöjussia ostamassa. Ihan jokaisesta naapurin lähikaupasta tuskin jänöä löytyy, mutta tämän ruoan voi tehdä mistä vaan lihasta.

Jäniksen liha, ainakin filee on todella kuivaa. Siinä ei rasvaa ole laisinkaan ja siksi se on hieman haastava kokattava. Pelkkiä fileitä paistettaessa ne on hyvä kääriä pekoniin tai täyttää jollakin rasvaisella. Pataruokaan ne upposi hyvin, sillä läskin virkaa hoiti chorizomakkara. Pursotin muutamasta chorizosta lihat suolesta pois ja paistoin pataan. Chorizo tai paitsi makua, myös rasvaisuutta.

Makua pataan toi myös fenkoli joka sopii hyvin yhteen chorizon, tomaatin, appelsiiinin ja valkosipulin kanssa. Padassa haudutettuna maku ei ole edes kauhean voimakas. Voit siis fenkolifanina lisätä paahdettuja ja murskattuja siemeniä lisäksi. Tässä nyt siis hyvä pataruokapohja lähes mille tahansa lihalle. Todettu hyväksi häränhännille ja Osso Buccollekin.

Koska appelsiinit on nyt huimassa kuosisssa kaupanhyllyillä, niin kannattaa vielä kyhäillä padalle appelsiini cremolata. Helppo herkku, lähes vaivaton tehdä ja maksaa sen pienenkin vaivan takaisin maullaan. Sopii hiton hyvin fenkolin ja lihan kanssa. Kaikki vain sekaisin ja lautaselle kruunuksi.

3rkl persiljaa
pikkasen raastettua valkosipulia
1 appelsiinin kuoret
loraus oliiviöljyä

Tätä ne italiassa tekevät kanille, nyt ollaan Suomessa ja kokataan jänöä! 4v.poika diggas, eli toimii! Muttia meillä on käytetty jo vuosi. Henri Alen ei siis vaikuttanut ostopäätökseen, eikä saanut kokkaamaan #somemunakasta. Mutti on jees, ja siitä sai kivan valokuvan.

1kg jänistä,kania,kanaa, nautaa tai mitä keksit
2kpl chorizomakkaraa (raaka)
2 porkkanaa
2 sellerinvartta
1 iso sipuli
1 solo valkosipuli
1 fenkoli
1tölkki Mutti-tomaattimurskaa
5dl kanalientä
3dl valkoviiniä
1rkl savupaprikajauhetta
1 oksa rosmariinia
2 oksaa timjamia
1 appelsiinin mehu
jauhoja
suolaa
pippuria

Pyörittele lihat jauhoissa ja ruskista padan pohjalla. Lisää sitten sekaan chorizo,savupaprika, sipulit,selleri,fenkoli ja porkkana ja lisää öljyä. jatka kypsentämistä kunnes kasvikset pehmenee ja makkara saa väriä. 

Lisää sekaan viini ja anna porista kunnes puolet jäljellä. Lisää sitten yrtit, mutti ja kanaliemi sekä appelsiininmehu. Lisää suola ja pippuri. Anna kiehahtaa ja nosta 150 asteiseen uuniin ja anna muhia n.3tuntia.

Nauti spaghetin ja appelsiini cremolatan kera

Saisiko olla Uunijuustoa & Lakkakompottia?

Vuoden ensimmäinen jälkiruoka blogissa on nähnyt päivänvalon. Luntakin luvattu joten lämpimät jälkiruoat tulevat tarpeeseen. Koska aikaa pitäisi riittää nyt useampaankin juttuun, niin jälkiruoka tuli hoidettua vaivattomasti. Se ei tietenkään tarkoita etteikö se olisi aivan järjettömän hyvää. Koska tässä työ,blogi ja kouluasioiden keskellä kirjoittaa hartiasärkyinen, pääsärkyinen ja jalkasärkyinen tyyppi, joudun pitämään asiat hyvinkin helppoina.  On kovin mukavaa olla monessa mukana, mutta kun ahnehtii liikaa tulee ähky. Parhaani mukaan koitan silti kaikkeen venyä, sen verran kuitenkin innostusta ruokaan riittää. Blogini on herättänyt mielenkiintoa jossain määrin joillekin ja tämän johdosta juttujani tulee tödennäköisesti näkymään myös eräässä lehdessä. Ajatukseni pyörii kaiken muun lisäksi myös siinä. Siitä sitten myöhemmin. Pellen sanoin: En usko mitään ennen kuin näen omilla silmilläin.

Koska jouluna juhlitaan Jeesuksen lisäksi myös minun kemuja, niin sain syntymäpäivänäni lahjaksi tuollaiset kivat minikokoiset padat. Nyt sain nekin viimein koeajettua ja onhan ne kivoja. Hintakaan ei päätä huimaa, sillä kyseisiä pikkupatoja saa huimaan 3€uron hintaan.

Uunijuusto olkoon esimerkkinä helposta jälkkäristä joka syntyy kuin itsestään. Kyllä, se natsaa myös ilman ternimaitoa. Maitojauheen avulla saa aikaiseksi hyvän uunijuuston vähällä vaivalla. Kyytipojaksi pohjolan herkkua, eli lakkaa. Lakkakompotin sijaan voit tehdä esim. Luumu tai vadelmakompottia joka sopii juustolle aivan mainiosti. Uunijuuston ohje taitaa olla jostakin Valion mainoslehtisestä.

Uunijuusto 4:lle 

5dl vettä

4dl Rasvatonta Maitojauhetta

2dl kuohukermaa

2 munaa

(ripaus luomukanelia)

Vatkaa sekaisin kaikki ja kaada yhteen isoon tai neljään pieneen annosvuokaan. Paista 175 asteessa n. 45min

Lakkakompotti 

2dl lakkaa

0,5dl vettä

1dl hillosokeria

4cl lakkalikööriä

1 vaniljatanko

Halkaise vaniljatanko ja ota sisus veitsen terällä talteen. Heitä lakat kattilaan nesteineen ja lisää tanko sisuksineen ja sokeri. Anna kiehahtaa kerran ja nosta kylmään. Lusikoi lakkoja uunijuuston päälle. 

Minun lempiruokani. Täynnä makuja.

Hieman sitä ihmettelee itseään ja tottumuksiaan. Minä kun olen n.99% lihamiehiä, niin saattaisi olettaa, että rasvainen, tahmea ja grillattu kilon biisonipihvi on lempiruokani. Vaan eipä ole, vaan Bouillabaisse jonka lausumista en ole ikinä oppinut. Enää en edes yritä. Bouillabaissea olen kokannut kymmeniä ja kymmeniä kertoja kotosalla. Raaka-aineet voivat joidenkin ohjeiden mukaan olla hyvinkin korkeita tähän ruokaan. Tästä huolimatta olen uhrannut euroja tähän makunautintoon, mutta samalla myös opiskellut ruokaa ja sitä kautta säästänyt kuluissa. Lempiruoan tästä tekee liemi. Liemi joka on tajuttoman hyvää.


Ensimmäisen Bouillabaissen valmistin hummerista, simpukoista, kuhasta ja ahvenesta. Ei siis mikään ihme, että kyseinen soppa kävi lompakolle ärhäkkäästi. Tästä on onneksi jo kauan. Vuosien varrella olen kuitenkin perehtynyt ruokaan ja sen ideaan, sitä kautta myös tajunnut oleellisia seikkoja. Kyse ei ole mistään porvarisopasta, päinvastoin. On tietysti seikkoja joita en voi välttää: Ravut ovat kalliita ja itse en ravusta. Hummeria olen syönyt vain 4-5 kertaa ja joka kerta olen todennut sen olevan vain iso rapu. Ei muuta, rahastusta.

Bouillabaissesta saa parhaimman hyvin pienellä vaivalla, mutta euroja joutuu pullittamaan silti. Ei tätä makaroonilaatikon hinnalla tehdä mutta onko se edes tarkoitus? Paras soppa syntyy yllättävänkin pienillä menoilla 90-luvun laman jälkeisiin juppiresepteihin verrattuna.

3 seikkaa parempaan soppaan:

a) unohda keitosta kuha,siika ja ahven joita monet kotimaiset versiot suosittelevat. Ongi tai pilki ahvenet itse, niin minä teen. Osta maukkaampia kaloja kuten särkiä, lahnaa, muita suositeltavia pikkukaloja tai fiinimmin haukea. Näissä on enemmän makua ja hinta suopea.

b) Hummeri on turha, jättirapu parempi.Kuorimattomat ravunpyrstöt edullisempia kuin kuoritut.

c) Tee oma kalaliemi

Tämä tapa on aika lähellä keiton perusideaa: ajat sitten kalamiehet saapuivat reissuilta, heittivät ne ruttuiset sätkät suupieleen palamaan ja kaikki fisut jotka ei kaupoille kelvannut, heivaattiin soppaan. Päät ja ruodot hyödynnettiin liemeen, ei heti lokeille. Hummerifondipulloa ei 1900-luvun alun kalasedillä ollut povarissa, liemi tehtiin ite ja makukin oli sen mukainen. Tämä on siis esimerkki ruoasta, jota voisi luulla jämä-roskaruoaksi mutta onkin täyttä kultaa. Parasta tässä on se, että vaikka ruoka Ranskalainen perinneruoka, se on helppo toteuttaa myös kotimaisista pikkukaloista.  Jos kuitenkin tykkäät enemmän kuhasta,siiasta tai ahvenesta, niin käytä niitä. Pääasia että syöt, on sen arvoista.

Liemi keitolle (jos et jaksa tehdä lientä, niin käytä esim. Hummerifondia)

1l vettä
muutama särki (2-4 koosta riippuen)
Pikkukalojen päät ja ruodot 
1 sipuli
pikkasen raastettua valkosipulia
1 laakerinlehti
muutama kokonainen valkopippuri
1rkl merisuolaa
100g tomaattipyrettä
rapujen kuoret
öljyä

Kuori ravut keittoa varten, ja perkaa kalat. Lihat keitolle, ruodot ja päät liemelle. Säästä muutamasta särjestä lihat lientäkin varten.

Freesaa sipuli ja pyre öljyssä. Lisää ruodot,kuoret ja päät ja jatka paistamista vielä hetki. Lisää sitten sekaan muut paisti särjenlihat. anna kiehua kunnes 1/2l jäljellä ja siivilöi. Lisää siivilöity liemi kattilaan ja lisää vielä särjet. Anna kiehahtaa kunnolla ja soseuta. 

kasta patonkia liemeen ja nauti sen mausta!

Keitto 4:lle

1/2l lientä
1/2 l vettä
2dl valkoviiniä
kuivattua rakuunaa
100g tomaattipyreetä
1 sipuli
ripaus sahramia (tai kurkumaa)
muutaman särjen lihat
(tai lahnan tilalle 400g haukea. Jos tykkäät enemmän ahvenesta ja kuhasta, niin käytä niitä.)
500g sinisimpukoita 
8-12kpl jättiravunpyrstöjä 
loraus pernodia tai pastista
loraus konjakkia (jos kaapista löytyy)

Freesaa pyree ja sipuli. Lisää viini,pernod ja konjakki ja anna alkoholin kiehahtaa pois. Lisää sitten muut aineet kaloja,simpukoitaja rapuja lukuunottamatta. Anna kiehahtaa kunnolla. Kun keitto kiehuu, niin lisää joukkoon ensin kalat ja simpukat. Anna hautua muutama minuutti. Lisää vimeisenä ravut ja kuivattu rakuuna. Anna kiehua n. minuutti ja nauti patongin ja valkosipuli tai chilimajon kera.

Rustiikin kanasalaatin kruunaa ihana anjovisvinaigrette

Jokunen päivä sitten minulta kysyttiin, että haluaisinko poronkieliä ja tehdä blogiini jotain kevyempää ruokaa vuoden alkuun. Vastasin molempiin myöntävästi. Nämä 2 asiaa ei liity toisiinsa, ainakaan vielä sillä kieliä odotellaan innolla. Sen sijaan kieliä odotellessa sain valmistettua kevyttäkin ruokaa, eli olen siis täyttänyt toiveen eräälle Tarjalle jolle kokkaaminen tuo energiaa.  

En ole mikään maailman kovin salaatinsyöjä. Syön kyllä salaattia kun sitä tarjolla tai jääkapista löytyy mutta salaattireseptien sijaan olen kovin ideaköyhä. Nekin hyvät salaatit joihin ideoita on, niin ne ovat lähinnä salaatteja jotka eivät juuri sisällä salaattia. Kuulostaa typerältä? - Joo! Mutta esimerkiksi perunasalaatti jossa on perunaa,majoa,suolakurkkua ja sipulia ei ole kovin salaattipitoinen nimestään huolimatta. Aivan kuin se, että leikkaa munakoison paksuksi pihviä muistuttavaksi ja ristii sen sitten pihviksi. Nyt olen jo ärsyttävän pikkutarkka ja siirryn aiheeseen nimeltä anjovis.

Anjovisvinaigrette on nimittäin huumaavaa kamaa salaatissa. Tästä monet diggaa vaikka inhoisivat muuten kalaa missään muodossa. Tämä johtunee siitä, että kastike on maultaan kuin caesarkastike. Pohjakin on sama. Tässä vinaigretessä kyydistä on jäänyt pois keltuainen ja Worchestersoosi. Muutenhan kyseessä olisi se legendaarinen Caesar. Vinaigrette on myös hieman kevyempi soosi, eikä majo pääse tekemään siitä tuhdimpaa. 

Sitruunan, anjoviksen, valkosipulin ja oliiviöljyn yhdistelmä on jo raaka-aineiltaan vaatimaton ja jopa tylsän turvallisen oloinen mutta oikea makupommi salaatille kuin salaatille ja sopii esim. salaattiin jossa on käytetty lammasta tai kalaa. Myös ihan vihersalaatille oikein naseva kaveri. 

Minä paukutin kanasalaattini tai oikeastaan broilersalaatin luomubroilerin jämistä. Salaattisekoitus koostui erilaisista rehuista joita kaapin perukoilta löytyi. Broilerin lämmitin ensin ja isot krutongit hieroin valkosipulilla, lorautin päälle hieman oliiviöljyä ja paahdoin kuivalla pannulla. Helppoa ja hyvää ja ennen kaikkea kevyttä!

Kanasalaatti 2:lle

200g kotimaista luomubroiskua revittynä 

kourallinen rucolaa

kourallinen romainea

kourallinen punasikuria

3-4tl anjovisvinaigretteä

jättikrutonkeja

Unohda puukkko ja revi salaatit lautaselle. Näin kaikki vitamiinit yms pysyvät salaatissa. Sekoita kaikki sekaisin ja lisää vinaigrette. Lisää lautaselle ja nostele päälle lämpimät kanat ja krutongit.

päälle:

pippuria

rosmariinia

parmesaanilastuja

Anjovisvinaigrette

1 sitruunanmehu + pikkasen kuorta raastettuna
1tl sokeria
4 anjovisfileetä + hieman lientä purkista
n.3/4dl hyvää oliiviöljyä
1/2 valkosipuli raastettuna (solo)
(suolaa tarvittaessa)

Kaikki sekaisin kulhoon. Soseuta koneella. Jos et käytä blenderiä tai sauvasekoitinta, niin kastikkeen voi tehdä myös hakkaamalla anjovikset morttelissa ja yhdistämällä sen jälkeen kaikki ainekset siinä.

Vinterslaw eli talvinen Coleslaw ja valkoviinissä haudutetut kyljykset

Se olis sitten vuosi 2014 ja mikäs sen hienompaa kuin aloittaa se syömällä hyvin ja hitusen kevyemmin. Joulukuun loppu tuli ainakin syötyä hyvin (paljon) joten nyt voi hiukan höllätä. Koska ajattelin ottaa bloggaamisen saralla tavoitteeksi pysyä mahdollisimman paljon pohjoismaisten makujen puolella, niin muunsin Ämerikkäläisen kaalihässäkän hieman teemaan sopivammaksi. Oikeastaan mitään sen kummempaa en ole itselleni lupaillut vuodelle 2014. Kannan siis oman korteni buustaamalla kotimaista ja pohjoismaista ruokaa teille. Tämä ei tarkoita ettenkö voisi käyttää chiliä mozzarellaa, vaan pikemminkin suosia tällä akselilla valmistettuja tuotteita ja tuoda esiin hyviä makuja joita pohjola tarjoaa. 

Periaatteessa mikään ei ole muuttunut sitten viime vuoden. Liha on edelleenkin se suurin rakkauteni raaka-aineissa ja myös kokkailuja meren antimista on tiedossa jo niiden terveysvaikutustenkin takia. Blogiani selatessa huomasinkin, että juuri merelliset toverit reseptiikassa loistavat poissaolollaan. 

Muun luonnon ohella olen myös itse hiukan hukassa. Suoraan sanoen kusisen talven keskellä ei oikein tiedä missä mennään. Luistimet pölyttyvät kellarissa eikä lumiukkoakaan ole päästy pojan kanssa tekemään. Uusivuosi vaihtui vesisateessa ja päivällä olin jopa rannalla grillaamassa. Ruokia kun yrittää rytmittää talveen niin on hieman hakusessa. Normaalisti pakkanen pureskelisi poskia ja lihapadat lämmitäisi mahalaukkua. Nyt on tyytyminen vesisateeseen ja köökin puolella sellaista väkinäistä yritystä saada talven makuja. Vaan ei se talvinen maku tule vaikka kuinka kanelilla läträis. 

Siispä kyljykset marinadiin ja kaalia leikkaamaan. Kuitenkin tuossa vuosi sitten pakkasien keskellä löysin jostakin Ruottalaisesta lehdestä reseptin joka kantoi nimeä vinterslaw. Kyseinen kuva teki vaikutuksen talven väreillä mutta sen tekeminen unohtui. En todellakaan muista mitä kyseinen salaatti sisälsi mutta jotenkin nimestä päättelin että se liittyisi Amerikan serkkuun nimeltä Coleslaw. Kaali siis vaihtui punakaaliin ja majoneesille ei muuta korviketta löytynyt kuin maustamaton jogurtti, mikä olikin hyvä. Näin salaatista tuli kevyempi ja tässä tapauksessa jopa parempi. Itse asiassa Valion sivuiltakin löytyi Coleslaw ohje jossa käytettiin jogurttia Coleslawissa. Heitin sekaan myös kaapissa lojuneita pistaasipähkinöitä, ja sikuria ei pöllömpää. Jos sikuria ei löydy, niin ei se mitään. Kokeile Vinterslawia ja ihastu. Maukasta vuotta 2014!

n.1kg punakaalia

1 punasikuri (ei pakollinen)

1 punasipuli

pähkinöitä oman maukaan

leikkaa kaali,sipuli ja sikuri ohueksi. Sekoita.

Kastike:

2dl maustamatonta jogurttia

2tl valkoviinietikkaa

2tl sokeria

1tl suolaa

1tl Turun Sinappia

mustapippuria

Yhdistä kaikki ainekset ja lisää kaalihässäkän sekaan.

n.1kg kyljyksiä 

suolaa

pippuria

1 tl kuivattua timjamia

1rkl savupaprikajauhetta

loraus öljyä

1/2 dl valkoviiniä

muutama pala sitruunankuorta

hiero maut lihoihin ja kaada päälle öljy ja viini. Laita pussiin ja anna maustua yön yli tai muutama tunti.

öljyä

voita

valkoviiniä

vettä

ota pussista ja kuivaa lihat talouspaperilla. Kuumenna valurauta ja lisää öljy. Kun pannu on savuavan kuuma niin lisää kyljykset ja ruskista huolella. Nosta lihat pakkiin ja kaada sekaan valkoviiniä ja vettä niin, että lihat peittyvät. Laita päälle folio ja hauduta 120 asteisessa uunissa n.45min