Friteerattua Jäätelöä

Kyllä vain, fritattua jädeä. Ei ehkä mikään arkisin tai tunnetuin versio jäätelöherkuista, mutta kokeilemisen arvoinen sekin. Ja jos ihmettelet etteikö se jäätelö sula, niin voit olla huoleti. Ei se sula. Itse asiassa leivitys eristää todella hyvin lämpöä. Uunijäätelössä valkuainen ilmakuplineen eristää lämpöä, ja baked alaskassa eristyksen hoitaa kakkupohja sekä marenki.

Idea itseasiassa lähti frittibanaaneista. Sitten mietiskelin josko voisi asian kääntää toisin päin. Fritataanpa välillä jäätelöä. Kun luulin asian olevan hieman uniikki, niin selailu googlessa teki selväksi, että ei tässä juurikaan mitään uutta ollut, paitsi minulle. Hyvä niin. Jälkiruoka ihan kiva, ja kyllä tällä varmasti vieraan jos toisenkin yllättää. Tuskinpa kauhean moni on fritattua jädeä syönyt, saati tehnyt itse.

Ja koska seuraksi oli tarkoitus saada banaania jossain muodossa, niin hautasin sen hasselpähkinöiden kera krokanttiin. Ei muuten ollut lainkaan paha yhdistelmä. Ainoa asia jonka aion muuttaa ensi kerralla on corn flakesit. Ne kannattaa suosiolla jättää aika karkeiksi jauhoiksi, ei ihan hienoksi. Näin saa vielä rapeamman kuoren jäätelöön.

 

Helppo Frittijäätelö

8 palloa jäätelöä

Kookoshiutaleita

Corn Flakes muroja

1rkl sokeria

2 kanamunaa

kanelia

tilkka maitoa/kermaa

Pyörittele 8 jäätelöpalloa ja pakasta tunnin verran. Pyörittele sitten pallot kookoshiutaleissa ja pakasta vielä muutama tunti (2-3)

Yhdistä kanamunat,kerma (n.1rkl) ja jauhettu kaneli (n.1reilu tl) ja vispaa rakenne rikki. Laita toiseen kulhoon Corn Flakes murot ja murskaa hieman pienemmäksi, ei ihan jauhoksi. Pyörittele jädepallot ensin kanamunassa ja sitten muroissa. Frittaa n.180 asteessa nopeasti. Vain 20-30s riittää. Nosta pallerot talouspaperin päälle ja valuta rasvat. Tarjoa heti.

Grillattua Vesimelonia & Savustettua Fetaa

 

Ja kun ei päässä pyöri oikein mitään, ideat ruoan suhteen ovat vähissä, eikä viime aikoina ole edes jaksanut ajatella ruokaa kotosalla. Nyt mieleen juolahti kuitenkin ruoka josta eräs kokkikuomaseni vinkkaili ennen kesää. Kyseinen isäntä oli kuullut vesimelonin grillauksesta ja että se on oikeastaan hyvä alkupala kunnon grillikekkereihin.

Olin jo asian unohtanut ja noteerannut sen lähes nollaideaksi, tylsäksi. Sitten kun postilaatikosta eräs päivä pärähti uusin glorian ruoka&viini lehti muistui kyseinen ruoka mieleen. Kun pyörin aivottomana kaupassa miettien jotain pikaista purtavaa, niin päädyin kokeilemaan grillattua vesimelonia. Vesimelonin grillaus ei sen kummempaa ohjetta kaipaa kaikessa yksinkertaisuudessaan. Leikkaa meloni n.sentin paksuisiksi siivuiksi valele öljyllä,suolalla ja pippurilla ja grillaa 5min molemmin puolin.

n.1kg vesimelonia

2 punasipulia ohuina siivuina

oliiviöljyä

balsamicoa

suolaa

pippuria

 

(Lisäksi savustettua fetaa)

Eri ohjeet suosittelivat kylkiäiseksi kaikkea parmesaanista ricottaan. Itse sain idean nähtyäni fetapaketin.  Vieressä kökötti vielä valmiiksi savustettua fetaa. Tästä innostuneena paketti normaalia fetaa, ja ei kun savustumaan. En tiennyt kuinka tuo juustomöhkäle lämpöä kestäsi joten päädyin suunnitelmaan B. Eli savustuspönttö tulille ja kun pönttö on täynnä savua,niin pönttö pois lämmöltä,juustonpala sisälle, kansi kiinni ja antaa olla pöntössä pari tuntia. Juusto kannattaa laittaa folion päälle pöntöön mennessä.

ps. En ole mikään innoikkan mainostaja, mutta nyt suosittelenkin teille vierailua cuponation.fi sivuilla. Kyseisen puljun sivuilta löytyy nimittäin meheviä alennuksia verkkokauppoihin ja etenkin näin ruoanlaittajan sydäntä hieroo alennukset mm. Kokkiman.com sivuille. Ja kyllä, hyödyin tästä jonkin verran itsekin, sekä hyviä alennuksia. Alennukset ovat tietysti samat kuin jokaiselle. Käykää siis ihmeessä tsekkaamassa ja bongaamassa jopa 30% alennuksia keittiötarvikkeisiin.

Tortilla Barbacoa, eli tortillat revityistä ribseistä ja savusalsa

 

 

Tortilla Barbacoa, ylikypsää ribsiä, savusalsaa ja karamellisoitua punasipulia

 

 

Ennen kun aletaan lätisemään sen enempää ruoasta mainittakoon, että olen todella väsynyt! Ja koska tämä blogini toimii henkilökohtaisen reseptikirjan sijaan myös pienenä terapia muistiona, niin puretaanpa hieman tuntoja työelämän puoleltakin.

Ensinnäkin niille jotka eivät vielä tiedä, niin työskentelen kokkina. Toiseksi en oikeastaan suosittele alaa kenellekään, hyvää ruokaa sen sijaan suosittelen kaikille. Intohimoiselle kokille pohjanmaan ravintolat eivät juurikaan tarjoa mitään mullistavaa. Siellä missä minä vietän kaiken aikani, ei kehuja tai kiitoksen sanaa juurikaan tunneta. Poikkeuksena se, että naamatusten voit saada hieman kiitosta mutta selän takana saat kuulla päälliköltä kuinka laiska olet. Jos teet aamuvuoron ja perään vielä iltavuoroakin, saat kiitoksena pökäleitä. Hoidatpa työsi miten hyvin tahansa, saat asiakkaalta lähes aina hyvää palautetta, keittiönpäälliköltä et. Rivien välistä voit lukea: Etsin todellakin uutta työpaikkaa ja uusia haasteita paremmasta paikasta. Onneksi jo pientä viritystä suuntaan jos toiseen on. Yritän kaiken tämän keskellä silti sinnitellä nykyisessä paikassa, hammasta purren. Ravintola ala, kuin muutkin alat on laskusuhdanteessa ja kirstun päällä istuvat kiristävät nyörejään, mutta ei vaatimuksiaan. Työtä teetetään reilusti, mutta väkeä ei ole tarpeeksi. Ylitöitä ei oikein saisi tehdä, mutta kaikki pitäisi saada tehtyä 2 kokin voimalla. Sitten sinua sanotaan hitaaksi tai laiskaksi vaikka paukutat menemään lähes tauotta koko työvuoron.

Esimerkiksi lauantaina jolloin minulla piti olla brunssivuoro. Tein 10-14, sitten 14-19.30 olin häissä kokkaamassa, 19.30-03.00 olin töissä. Sitten saat kuulla että et ole tehnyt juuri mitään. Ei se ainakaan motivaatiota paranna. Alalla työskentelevälle tämä on varmasti ihan perus huttua, mutta nyt on jo pakko todeta, että parempaakin on tarjolla. Jos haluat kokiksi, etsi työpaikka jossa panostasi arvostetaan!


Sitten sen ruoan kimppuun. Tänään oli vapaapäivä joten oli aikaa hieman thedä jotain ruokaa myös itselle ja perheelle. Sadettakin saatiin niskaan, eli tarvittiin väsymyksen ja sateen keskellä hieman lohduttavaa murua rinnan alle. Ratkaisu ongelmaan löytyi jostakin ruottalaisesta lehdestä. Ei siinä alkuperäisessa ribsejä käytetty, vaan olisiko ollut jotain paistia. Koska kaupasta irtosi reilu kilo ribsiä, päädyin siihen. Seuraksi tein savusalsaa johon syntyi idea samasta lehtisestä. Ei tämä oma sinnepäin olekaan, mutta savunmakuinen silti ja pirullisen hyvää salsaa. Ribsit oli pääroolissa ja ne saikin kunnon maustekylvyn niskaansa, eikä lopputulos pettänyt, päinvastoin. Lisäksi hauduttelin vielä karamellisoitua punasipulia.

Ribsit

 

 

1kg ribsejä

suolaa

lihalientä

vettä

Barbacoa maustetta (ohje alla)

 

Keitä ribsejä n.30min ilman kantta lihaliemessä ja kuori vaahto pois. hauduta sen jälkeen matalalla lämmöllä kannen alla n.2,5h.

Ota lihat kattilasta ja mausta barbacoa mausteella ja laita 175 asteiseen uuniin tunniksi. Ota lihat pois uunista ja valele vielä toinen kerros mausteseosta ja grillaa grillissä tai uunivastusten alla täydellä teholla n.5-8 min. nauti.



 

Barbacoa mausteseos

 

1rkl savupaprikajauhetta

1rkl inkivääriä jauhettuna

1 tasainen rkl sormisuolaa

3-4 raastettua valkosipulinkynttä

1rkl kuminaa

1tl kurkumaa

1tl harissa maustetta

2 kuivattua chiliä

hickory bbq kastiketta

öljyä

 

yhdistä mausteet ja lisää hickory ja öljy. Sekoita tahnaksi.

 

 

Savusalsa

 

4-6 tomaattia

1rkl savupaprikajauhetta

1/2 dl hickory bbq kastiketta

 

suolaa tomaatit ja valele oliiviöljyllä ja savupaprikajauheella. Paista 250 asteisessa uunissa n.15min. Nosta tomaatit kulhoon, lisää sekaan 2 raastettua valkosipulinkynttä, hickory kastiketta, suolaa ja pippuria. soseuta.



Tahmea suklaabrownie ja suolakaramelli

 

 

 

Leipurina en ole kummoinen. Toisin kuin töissä, kokkina suoriudun kotosalla helpoilla ja yksinkertaisilla ruoilla. eli myös leivonta hommat hoidan samalla tyylillä. Kuten kaikki kokkailuni, ei leipomisenikaan kauniilla ulkonäöllä juhli, mutta maku on se pointti.

 

Minun taidolle tahmea suklaabrownie on juuri sitä itseään. Se on helppo, eikä sen tarvi olla nätti. Sisältä suorastaan tihkuu tahmeaa lämmintä suklaata ja se saa hymyn huulille. Siitä minun leivonnassa on kyse, jos tätä edes siksi voi kutsua.

 

 

Ensimmäinen brownie blogissani tämä ei ole ja tuskin on viimeinenkään. Sen verran olen tähän herkkuun ihastunut, että sitä on aika ajoin tehtävä. Kun hieman pihtaa sokeria kakusta ja antaa suklaan ja vaniljatangon hoitaa tehtävänsä maun puolelta, niin kylkeen on mukava tarjota suolakaramellia. En tiedä onko 2dl sokeria sitten millään mittarilla pihtaamista. Suolakaramelli on uusi ihastukseni makeiden parissa. Eikä sen tekeminen voisi enää helpompaa olla.  Nämä kaksi herkkua yhdessä on yksi täydellinen kokainaisuus. Voit myös halutessa laittaa suolakaramellia jo brownie taikinaan suklaan sijasta. Palaa leikatessa sisältää valuu lämmintä karamellia ja suklaata. Ruokap**noa?

 

 

Suolakaramelli

 

1 Tölkki Kondensoitua Maitoa

Merisuolaa

 

Heitä tölkki kiehuvaan veteen ja keitä sitä 3 tuntia. Anna jäähtyä ja lisää sekaan 3tl merisuolaa, avot! Makunystyräsi kiittävät!

Tahmea Suklaabrownie

 

2 kanamunaa

1dl sokeria

1dl tomusokeria

 

vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi

 

85g voita

150g suklaata

1 vaniljatangon sisus

Loraus Cafe de Creme likööriä (ei pakollinen, mutta kun sitä kerran oli, niin oli pakko lorauttaa)

 

sulata suklaa ja voi samassa astiassa ja lisää sekaan vaniljatangon sisus. lisää seos munien sekaan.

 

lisää vielä 85g jauhoja ja sekoita taikinaksi. Kaada taikina voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun 20x30cm vuokaan ja paista 175 asteessa n.15min. Kokeile veitsellä kypsyyttä, jos veitseen ei tartu suklaata on brownie valmis. Anna jäähtyä hetki ja tarjoa suolakaramellin kanssa.

On se haukiburgeri vaan herkkua!

 

Hola, pitkästä aikaa. Melkein viikko mennyt eikä tänne ole juurikaan kerennyt mitään päivitteleen. Nyt kun meidän ylepeys, eli hauki on ollut kovassa nosteessa, niin olihan minunkin pakko sulautua massaan. Haukea oli tarkoitus tehdä jo juhannuksena, mutta se ei kuitenkaan hyvänä raaka-aineena saanut kannatusta naisväen puolelta. Hauki jäi siis periaattessa minun herkuksi, eikä se kyllä haittaa.

 

Hauki on hyvä ja maukas raaka-aine ja sitä on turha säikkyä. Mikään komistus se ei ole, mutta ei sitä kokanaisena kuulukaan syödä. Hauki on myös edullinen, mutta jos valmistat ruodottomia fileitä nousee kilohinta huomattavasti. Hauen kyllä saa y-ruodoista huolimatta ruodottomaksi, mutta silloin hävikin määrä nousee pilviin. Jos omistat kutterin, voit jauhaa hauen ruotoineen päivineen. Kun teen haukea, jauhan aina sekaan pekonia tai silavaa, koska proteiinirikas hauki tuppaa olemaan muuten kuivaa. Jos et halua käyttää kumpaakaan, niin nyrkkisääntönä suosittelen pullille ja piffeille 500g haukea, 500g kermaa!

 

Hauen mausta käydään kovaa keskustelua myös kavereiden kesken. Osa on sitä mieltä että hauki on iljettävä ja pahanmakuinen,osa taas ottaa jokaisen hauen kalareissulta talteen ja syö sen hymyssä suin. Kuulun jälkimmäiseen ja viime elokuussa kaverini toikin minulle 20 haukea kerralla. Suurimman osan tosin lahjotin koululle oppilaiden käyttöön. Parhaimman makuista haukea olen saanut Raippaluodosta, järvestä taas hieman heikompaa. Syy miksi Raippaluodon hauki on paljon maukkaampaa, on se että siellä hauet syövät mm.silakkaa ja muita pikkukaloja kun taas useat järvihauet napostelevat mutaa ja kaikkea muuta kuraa. Ja ei se ainakaan Raippaluodon hauessa pidä paikkaansa, että isot hauet olisi pahemman makuisia, päinvastoin.

 

Mutta onpa hauen sisältä täälläkin löytynyt mm. minkin poikanen. Eli aikas kaikki ruokainen kaveri on siis kyseessä. Mutta ennenkuin pilaan ruokahalut, niin kaikesta huolimatta hauki on hyvä,maukas edullinen, ravintotikas ja omalla tavallaan arvokas raaka-aine, ainakin minun keittiössä. Sitä ei pidä väheksyä, kokeile vaikka haukiburgeria ja rakastut. Sekaan piparjuuriremua ja mummonkurkkua,avot!

 

Mummonkurkkua minun tapaani

 

 

1 kuorittu kurkku siivuina

1rkl  etikkaa

2rkl loraus vettä

 1rkl sokeria

1tl  suolaa

reilusti silputtua tilliä

 

yhdistä kaikki ja anna maustua kylmässä ainakin tunti.

 

 

 

Haukipiffit

 

500g Haukea isoimmat ruodot poistettuna

300g kermaa

1pkt Amerikan pekonia

Suolaa

Cayannepippuria

 

jauha hauki ja pekoni kutterissa. Lisää sekaan kerma ja maut ja jauha vielä aivan tasaiseksi. Pyörittele massasta 6-8 piffiä ja paista voissa.

 

 

Piparjuuriremoulade

 

Majo

 

2 keltuaista

todella paljon öljyä

1rkl sinappia

1rkl etikkaa

1tl suolaa

 

vatkaa keltauiset ja kaada sekaan öljyä niin paljon kuin se imee itseensä, eli reilusti. Lisää sinappi,suola ja etikka.

 

1 paprika

1/2 raastettu kurkkua

1 punasipuli

1 puntti tilliä

5cm pala piparjuurta raastettuna

1luomusitruunanmehu ja raastettu kuoro

 

 

soseuta kaikki ainekset ja lisää majoneesin sekaan.

 



Anjovispasta & Valkosuklaa Fondant

Suolaista & Makeaa

Jälleen kerran ollaan kahden lempparin kimpussa, eli pastan ja valkosuklaan. Ja miksei molemmista kun keksii aina kaikkee kivaa ja herkullista. Eilinen kauppareissu oli vain säätämistä. Sitä se on kun menee kauppaan, mutta ei mitään hajua miksi tai mitä sieltä tuli edes hakemaan. Nappasin vain purkin anjoviksia, tilliä ja muutaman luomusitruunan. Loppu sitten funtsattiin himassa. Eihän tämä ensimmäinen anjovispasta elämässä ollut ja vielä kun voittamani Muru-kirja sisälsi samantyyppistä herkkua, oli helppo valinta mitä syö. Ei tämä nyt ihan samanlailla tehty kuin Murun jengi, mutta idea sieltä täältä. Mukavan maistuva,kalaisa, silti raikas, suolainen herkku kesäpäivään. Edelleenkin mielöttömän helposti. Anjovispasta on vaan niin pe*keleen hyvää!

 

Anjovispasta

 

4:lle

 

1prk Anjoviksia n.70g

2 sitruunan mehu ja kuoret raastettuna

3rkl Tomaattipyreetä

puntti tilliä

puntti basillikaa

1 punasipuli

1 solo valkosipuli/ 4 kynttä

mustia oliiveja

parmesaania

oliiviöljyä

(Suolaa & pippuria)

 

Spagettia



Keitä pasta.

Freesaa sipuli voissa ja oliiviöljyssä. Lisää sekaan anjovikset, silputtu basillika ja pyree, anna paistua hetki.

Lisää sekaan sitruunamehu, raastettu kuori ja raastettu valkosipuli. Anna kiehahtaa.

Lisää lopuksi pasta ja tilli, sekoita ja tarjoa heti. Raasta päälle reilusti parmesaania!

***

 

Ja jos puhutaan jälkiruoasta, niin pitäähän sitä välillä fondantia tehdä. Koska olen kunnostautunut enemmän valkosuklaan kanssa kuin tumman, niin fondant tehtiin sen mukaan. Valkosuklaa vaan on se oma suosikki suklaa, jos sitä edes voi millään tavalla suklaaksi sanoa? En tiedä mikä siitä suklaan tekee, mutta olkoon. Hyvää se on ja se riittää! Ei, fondant ei ole vaikea tehdä, mutta paistoaika on se joka homman ratkaisee, sillä fondantista kuluu tihkua sulaa, lämmintä suklaata. Liian pitkä paisto taas tekee sitä muffinsin, eikä sekään pahaa ole, mutta ei se myöskään fondant ole.

100g voita

2 munaa

150g valkosuklaata

50g jauhoja

80g Tomusokeria

1 tl leivinjauhetta

1rkl mantelijauhetta

1rkl Fariinisokeria

 

Sulata valkosuklaa. Yhdistä kaikki kuivat aineet.

 

Vatkaa voi vaahdoksi ja lisää sitten munat sekaan sekoitellen. Lisää sekaan kuivat aineet, sekoita sekaisin ja lisää sekaan sulanut suklaa. Sekoita vielä sekaisin. Jaa massa 4 voideltuun rengasmuottiin tai brulee kippoihin. Paista 170 asteessa n.14-16min.