Rakkaudesta ruokaan ja pohjoismaisiin makuihin!

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Hyvää uutta vuotta ja mahtavaa pihviä Steak Au Poivre!



Juuri kun yhdestä mässäilyn juhlasta on selvitty ja napa venyny tuplasti, on aika uuden juhlan. Uudenvuoden ruoaksi on vaikea nimetä mitään tiettyä, mutta naudan sisäfile taitaa olla ainakin yksi suosikeista.  Tuota herkullista ja ylihinnoiteltua ruhonosaa pukkaa markettien tiskeille isoja määriä joka myös tarkoittaa pientä alenemista kilohinnoissa. Toinen kestosuosikeita lienee kliseisen sisukan ohella myös nakit ja perunasalaatti. Jälkimmäinen fine mutta ei kiitos tänä vuonna.

Kunnon sisukkaa ei kuitenkaan ole varaa syödä kuin kerran tai kaksi vuodessa, joten itselle sisukka maistuu yleensä vuoden viimeisenä iltana. Nytkin nimittäin onnisti hvä sisäfile 24€/kg hinnalla. Aikaisemmin onnistui törkyisellä 18€/kg hinnalla joka olikin säkä. Tuo halppis päätyi Wellingtoniksi joka ei sekään ole pöllömpi uudeksi vuodeksi. Hieman työlas mutta palkitsee tekijänsä. Lohdutin itseäni sisukkaa ostaessa, että mielummin ammun vähemmän raketteja taivaalle ja syön paremmin. Valinta sekin. Tänä vuonna ostan rakettien sijaan raketin. Syön hyvin ja fiilistelen perheeni kanssa sen yhden ja nautin shown jonka muu kylä taivaalle ampuu puolestani. Tunne & ajatus, muuta me emme kaipaa.

Koska Wellington oli jo siis aiemmin tässä kuussa väännetty, niin ajattelin tyrkyttää teillekin juhlapöytään sisukkaa sen legendaarisen pippuripihvin eli Steak Au Poivre muodossa, Marsalan ja Stiltonin kera. Stilton sopii mainiosti kermaiseen ja inasen makeaan kastikkeeseen sopivasti ja soosi kruunaa hieman stydin pippuripiffin. Kastike ei ole kevyttä nähnytkään, mutta ennenkuin luvataan ne pakolliset laihdutuksen, niin nautitaan kuitenkin ensin kunnolla.

Kuten viime vuonna, lupaukseni on etten lupaa mitään! Näin en ainakaan kerää stressiä. Lupaus 10kg:n laihduttamisesta päätyy siihen, että maaliskuussa katson peilistä ja päädyn vetämään mahaa sisään ja totean laihtuneeni 10kg ja hauiksiin on tullut 30cm ympärysmittaa lisää! Vaikka asia on toisinpäin.



Pippuripiffit

160- 180g piffiä per kasvo
viispippuria
suolaa
öljyä
voita

 Pihvin paistamisesta sen verran, että lisää pannulle öljy ja kun pannu on savuavan kuuma niin lisää piffit (valurauta on tässä lajissa paras). Paista värit ja lisää pannulle voita, timjamia ja valkosipulia. Kun voi alkaa vaahdota niin lusikoi sitä kokoajan piffien päälle, mutta älä anna voin palaa. Näin saat täydellisen rapean, mutta ei poltetun pinnan. 2-2,5min per puoli, riippuen piffien paksuudesta ja medium! Tämä nopeuttaa touhua huomattavasti. 

Anna vetäytyä ilman foliota n.5min. Tunkemalla piffin folioon pilaat vaivalla rapeaksi paistetun pihvin pinnan. Eikä se siinä ajassa kylmene. Pippuripiffiin vielä sen verran, että ne reunat kannattaa kieputtaa viispippurirouheessa. Viispippuria saa kaupasta valmiina sekoituksena mutta sen voi myös tehdä itse ja hakata morttelissa. Rose,viher,musta,valko-ja maustepippuria samoissa suhteissa ja rouheeksi. Äläkä heitä pihvien paistosta jäänyttä nestettä pois vaan tee kastike siihen pohjaan. Pippuripiffi ei ole legenda suotta. Sen voi huoletta tehdä myös ulkofileestä.

Marsala

pannulle jääneet paistoliemet
2dl kuohukermaa
2rkl voita
1dl marsalaa
100g Stilton tai aurajuustoa
(hunajaa jos haluat lisää makeutta)
Lisää kuumalle pannulle marsala ja irrota sen avulla pannunpohjasta kaikki maut talteen. Lisää kerma ja anna kiehahtaa kunnolla. Lisää lopuksi juusto ja nokare voita. Anna kiehua kokoon.

Oikein hyvää ja onnelista uutta vuotta 2014 kaikille! Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta, te teitte tästä kommenteillanne ja käynneillänne aivan mahtavan vuoden. Vuosi takaperin liikennettä blogissa oli yli 100 000 vähemmän! Toivottavasti muistatte minut vielä tulevanakin vuonna. Kiitos!



8 kommenttia:

  1. Hyvää Uutta Vuotta Pohjanmaan toinen paras ruokablogi! :)

    VastaaPoista
  2. Onko kuvassa kastikkeessa jotain lisäksi kun kome kertaa kun olen tehnyt niin väri on aivan vaalea. Soijaa? T.Juha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole muuta. Paistorasvaan(tummaan) olen aina lisännyt muut aineet. Keittänyt vain kunnolla kokoon ja lopuksi voita ja hunajaa joista myös keltasuutta tulee.

      Poista

Aina on kiva jos kommentoit