Pohjoisen herkkua! Poronkieltä savuahventahnan, parmesaanin, sitruunan ja kapristen kera

Pohjoisen ruoasta puhuttaessa olisi syntiä skippailla poro. Pororuoat herättää aina jonkinlaista kunnioitusta ja jotain mystistä siinä piilee. Poronkieli, tai siis ylipäänsä kieli on turhankin väheksytty ja jopa halveksittu ruhonosa nykyään. On toki myös niitä jotka ymmärtävät tämänkin herkun päälle. Veikkaisin että suurin osa niistä, jotka kehuvat kieltä ällöksi ja limaiseksi eivät ole ikinä edes kieltä maistaneet.

Eikä siinä, vaikka olisit kielimiehiä, niin en suosittele kyseistä lihanpalaa raakana heiluttelemaan ensitreffeillä, ehkä jopa tulevan rakkaasi edessä. Sen jälkeen hän tuskin on tuleva. Kieli ei ole kaunis raakana, mutta sen takia ei kannata ruokaa skipata. Kieli on hyvinkin helppohoitoinen ja lopputulos on ihan kaunis ja maittava. Kaiken kukkuraksi kieli on hyvinkin edullinen raaka-aine, omista vasankielistä jouduin pulittamaan huikeat 1,5€/kpl.

Kieli tykkää tulla keitetyksi, joten älä suotta heti kaiva timanttipannuasi esiin. Pienille poronvasankielille riitti hyvin 1½ tuntia keittämistä. Kielet kannattaa myös syödä kylmänä leikkeleen tavoin tai lämpinä esim.keitossa Iskä Kokkaa Blogin takaa löytyvän Ilkan vinkkiä noudatten.

Minulla oli selvä suunnitelma jo tilausta odotellessa sen suhteen mitä kielistä kokkaan. Tsekkailin kirjahyllystä jos jonkinlaista ohjetta ja Muru-kirjasta bongasin kieli tonnato ohjeen. Tässä vaiheessa luulin olevani oikein edelläkävijä lajissani ja keksin korvata tonnikalan savuahvenilla. Savuahvenia kun vielä sopivasti lojui purkki kaapissa ja mikäpä sen kruunu pohjoisenherkkuun. Vaan googlettaessa eteeni osui ohje Maku.fi sivuilta ja savuahventahnalla! Lannistuin mutta kokosin itseni ja laitoin kielet kattilaan. On vaan niin raivostuttavaa kun luulee keksineensä jotain ja sitten tajuaa keksineensä pyörän uudelleen. Ehdottomasti koukuttavin setti oli juurikin savuahventahna jota varmasti tulen tekemään useasti muidenkin ruokien kylkeen, taivaallista!

Poronkielen kanssa sopii mainiosti sitruuna, kapris ja parmesaani. Todettiin hyväksi setiksi kaverin kanssa latoa kaikkea ruisleivän päälle. Avot! Me diggailimme ja söimme kaiken kerralla puristellen sitruuna päälle oikein urakalla.  Kieli on hyvää, se on helppoa tehdä ja se on halpaa, eli kielet keittymään!

Kieltä on duunailtu myös Italo twistillä Sillä Sipuli - Blogissa ja huhuja tulevasta kieliherkusta leijailee myös Andalusian Auringossa - blogista. Kielityyppejä siis hemmotellaan nyt oikein urakalla.

3 Poronkieltä (vasankieliä)
vettä
1 oksa rosmariinia
1 oksa timjamia
1 laakerinlehti
1 sipuli
3 valkopippuria
3 maustepippuria
1tl suolaa

Laita kattilaan vettä reilusti ja lisää sekaan kaikki ainekset. Keitä kannen alla n.1½ tuntia ja kuori mahdollinen vaahto pois.

Nosta kielet kattilasta. Tee viilto tyveen ja vedä nahka pois kielestä. Se irtoaa helposti vetämällä ja se on merkki siitä, että kieli on ready! (Kielet on kuumia mutta kastele sormia kylmään veteen jos polttelee liikaa)

Nosta kuoritut kielet takaisin liemeen ja jäähdytä esim.yön yli tai näin talvella jäähdytä ulkona. Nosta jäähtyneet, kylmät kielet leikkuulaudalle ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Ripottele päälle sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria. Tarjoa savuahventahnan tai Vitellon tavoin, kylmän tonnikalakastikkeen kera. Päälle vielä sitruunaa lohkoina/siivuina, kaprista ja parmesaania.


Savuahventahna

1 purkki n.150-170g savuahvenia liemessä /tai tonnikalaa öljyssä
1 keltuainen
1dl öljyä

laita keltuainen ja kalat blenderiin ja soseuta ja lisää samalla sekaan öljyä. Lopputulos tulisi olla kuin majoneesia.

Ps. Meikäläisen jorinoita, kuvailuja ja tulevia juttuja voi käydä kurkkimassa myös Instagramissa

Olisko nyt täydellinen Suomipizza?

Mikä saa miehen tekemään pizzaa niinkin Suomalaiseen tyyliin kuin Lapin Rillasta, kylmäsavuporosta ja suppilovahveroista? unohtamatta kuitenkaan savustettua cheddaria ja smetanaa sekä puolukoita? No itseasiassa siihen on kaksikin syytä. Yksi on se, että olen mukana Indiedaysin  ja VAASAN järjestämässä kampanjassa jossa kontollani on inspiroiva uutuuspizza. Rieskan suurena fanina valitsin pizzan pohjaksi  Lapin Rillan. 

Pizzapohja  on leivottu VAASAN Lapin rieska ohjeella ja mausteltu tomaatilla sipulilla,paprikalla ja yrteillä jo valmiiksi. Pohjaan on käytetty durumvehnäjauhoa, joka ei itsellä kyllä tule ensimmäisenä mieleen kun teen pizzataikinaa. Pohja oli hyvänmakuinen, mutta vaikka siinä valmiiksi onkin tomaattia (jauheena?) niin töräytin tomaattikastiketta pohjalle. Muuten pohja kannattaa ainakin jollain kosteuttaa. Tämäkin on vain minun mielipide. Kyseessä on varmasti muutenkin "Pizzapohja" ei niinkään pizzapohja. Hyvää se oli ja helppohoitoinen kaveri, ja sellaisen pikaisen nälän taltuttajaksi se painii hyvin omassa sarjassaan.

Mutta mikä onkaan se toinen syy? Tämän kulinaarisen pizzaelämyksen takana piilee toinen tarina. Viime talvena, sysipimeässä vaelsimme kaverin kanssa sieraimet jäässä ulkosalla. Kylmä todellakin oli, sillä pimeän ja kylmän illan kruunasi kylmä merituuli joka hönki suoraan naamaan. Siinä täristiin kuin pikkupoikana, räkä valui jäisenä ylähuulen päälle, jota sitten yritettiin kielellä saada pois koska käsiä ei tohtinut taskuista ottaa pois. Pakkanen myös vauhditti meidän rasvakerroksen hupenemista, koska lämmittävää rasvaa keho tahtoi liikuttaa paleltuneisiin varpaisiin. Mietittiin sitten, että nyt kyllä hiippaillaan lähimpään pizzeriaan ja syödään tulikuumat pizzat. Näin me kaksi lähdimme tarpomaan kohti ydinkeskustan keskenään kilpailevaa pizzaimperiumia. Koska emme kumpikaan olleet, emmekä vieläkään ole aitoja Pohjanmaalaisia kiersimme kotipizzat kaukaa vaikka kuinka varpaita palelilikin. Samalla tulimme miettineeksi, että Seinäjoella on reilusti kiinalaisia puljuja, Vaasassa pizza-kebab puljuja. Sillä hetkellä en osannut vastata kysymykseen mistä saa sitä ns.pohojanmaalaista kropsua. Paikallisuus siis on enemmänkin kotipizza, ylpeys. Sääli sinänsä.

Viimein löysimme jotain muutakuin kotipizzan. Kyllä, se huumavaa sulaneen juuston tuoksu ja oreganon tuulahdus sai aikaan sen, että imimme ne valuvat räkävalumat hetkessä takaisin sieraimiin syvään nuuhkiessa. Johan alkoi lämmittää ja valikoimassakin taisi olla 30 eri pizzaa. Olin hyvinkin mielissäni kun tsiikailin vaihtoehtoja. "Suomipizza" jes, nyt löytyi! Vau, mutta sitten teki mieli taas alkaa ryystään sitä räkää ylähuulen päältä. "Tacokastiketta, kebabia, salamia ja sipulia"? Mikä noista tekee SuomiPizzan? Jouduin lukemaan uudestaan ja ihmettelin vielä miksi kaverini hihitteli itsekseen. Syy selvisi, hänkin nimittäin pohti samaa ongelmaa ja koitti hakea täytteistä edes jotain suomalaista. Ei vaan löytynyt. Aloimme vakavasti nyyhkyttämään ja pohdimme että tähänkö kehitys on mennyt. Suomessa syödään paljon pizzerioissa, kebuloissa, ja yms.kiinalaisissa. Tätä kautta myös omaksumme uusia tapoja ja raaka-aineita. Sitä kautta näistä tulee myös osa ruokakulttuuriamme. Prosentuaalisesti edellämainittuja "ravintoloita" on varmasti eniten, jos kaikki kadunkumakebumestat lasketaan mukaan. Hyvä niin, ei monikansallisuus ja uusien makujen lisäys ole paha asia,päinvastoin. Mutta kyllä siinä kaksi Suomalaista itki tuttuun tyyliin sisäänpäin ja valitti hiljaa itsekseen. Suomipizza nimellä luulisi silti saavan edes jotain sen tapaista. Sama jos Suomalainen myisi Turkkilaiselle kebabia joka on tehty nauriista, ei siinä kaveria naurattaisi enään.

Kokosimme kuitenkin itsemme ja taisin valita frutti di maren. Sillä hetkellä kuitenkin päätin, että jonain päivänä kehitän vielä oman Suomipizzani. Asia unohtui koska olen hajamielinen ja annan helposti anteeksi. Nyt kuitenkin sain tilaisuuden suunnittella sen oman inspiroivan uutuuspizzan. Onko tässä mitään uutta kenellekään, mene ja tiedä. Sen voin vannoa että tätä teen uudestaan, monesti. 

Minun täydelliseen Suomipizza kiteytyy ajatuksiin vähemmän on enemmän, laatu korvaa määrän. Sen mukaan myös valikoin täytteet. Maut on hyviä yhdessä ja ne on aiemminkin todettu hyviksi yhdessä. Poro-smetana, savujuusto-suppilo, toimii. Punasipuli ja timjami, pakolliset. Kärjeksi puolukka, nam! Kaikkea kun on suhteessa, ei mitään jää syömättä. Savuporo tuo tiukkaa makua ja mukavasti suolasuutta. Juustoa ei tarvita kiloa, vaan sitä raastetaan ohuelti alle ja lopuksi päälle. Savucheddar ei peitä muita makuja. Pienen tuhtiuden tuo smetana. Smetanaakaan ei kannata liikaa lapata, se tekee pizzasta helposti tunkkaisen. n.1tl per suupala on hyvä. Suppilot kannattaa ruskistaa ja sitten vasta lisätä tuomaan mukavaa tuntumaa ja kotimaisen metsän makua. 

1 pikkupelti 2:lle

2 kpl VAASAN Lapin Rilla pizzapohjaa

tomaattikastiketta

suppilovahveroita tai muita suomisieniä

100g kylmäsavuporoa

1 purkki smetanaa

1 iso punasipuli

savucheddaria tai muuta savujuustoa

valksoipulia

timjamia

mustapippuria

Maalaa pizzapohjat ohuelti tomaattisoseella ja mausta mustapippurilla. Raasta päälle savucheddaria. Lisää sitten ruskistetut sienet,savuoporot ja sipulit. Raasta päälle vielä savucheddaria ja rouhi pikkaisen mustapippuria.Lisää viimeisenä nökäreinä smetana. Paista 200 asteessa n.6-8min. Lopuksi ripottele päälle jäisiä puolukoita ja timjamia.

Tällä samalla veivillä lähdetään myös yrittämään menestystä Fiskarsin 20minuutin kokkaushaasteeseen.

Käyhän antamassa Indiedaysin ja VAASAN kampanjasivut. Anna äänesi ja käy tsekkaamassa muutkin herkut. Äänestäjien kesken arvotaan Day Spa hemmotteluhoito. Äänestä täältä

Äänestä paras riistaresepti.

Tässä nyt herkullisia riistaherkkuja! Halusin saada mahdollisimman monet kokkaamaan riistaa kuluneen kuukauden aikana. Meillä on hieno luonto ja hienoa riistaa jonka kokkaaminen ja syöminen on aina hieno asia. Vaikka riistaa ei luomuksi saa kutsua, niin minulle se on sitä ainakin. Sanokoon säädökset mitä tahansa. Hyvä hirvi, suussa sulava poro ja riistainen sorsa voittavat maullaan koska tahansa tehotuotetun, hunajamarinoidun broilerinsuikaleen tai stressaantuneen naudan sisäfileen. Ollaan ylpeitä oman luontomme tuotteista ja kokkaillaan jatkossakin riistaa. Kiitos kaikille osallistujille ja äänestäjille. Nyt vaan äänestään omaa suosikkia. 

Hirvenposkea. Mulle kans! Kaikki Äitini Reseptit

Poro ja savuolut. Ei voi jättää kylmäksi. Keittiössä, kotona ja puutarhassa.

Hieman hienompaa? Suussa sulava poronfile. Sanaa& Sapuskaa

Ulkonäkö ja maku! Peuraa parhaimillaan. Ripaus tryffeliä 

Poropiiraat. Tarviiko ihminen muuta? Andalusian Auringossa

Sorsasta kaikki käyttöön. Sorsaa 5 tapaa. Heleens Hobbies

Kyyhky ja Yrttivoi kohtaavat. Sauvajyvänen.

Sanaa & Sapuskaa. Käristys.

Tämä maistui paaville jo 1500-luvulla. Herkkua se on varmasti 2000-luvullakin. Ripaus Tryffeliä ja Renesanssisorsa 

Poronfileetä & Vodkakarpaloita niinku päräyttävää herkkua!

Jos nyt alkuun jotain pitää päräyttää, niin aloitetaan lyömällä fakta pöytään: Poro on parasta, suorastaan päräyttävää! Ja kun me euroopan perällä loikoilevat olemme saaneet tuon elukan lahjaksi, on sitä kiva syödä,nauttia hartaasti. Vaikka se hieman hintavaa onkin, on jokainen suupala, jokaisen sentin arvoinen, piste! Helppoa, ei turhaa hienostelua, ei näpertelyä, rehtiä ja kotimaista. Ota rennosti, nauti syksystä ja ahmaise siivu poroa vodka-karpalohillon kera! Karpaloiden osalta syksy on ollut ankea,mutta pakastealtaasta löytyy ja vodkan tarjontaa syksy tuskin rajottaa. Mieletön herkku, suosittelen mm.lampaalle ja kaikelle riistalle!

Nyt näillä hetkillä, yleensä syys-lokakuussa kun on poromiehillä meneillään viikkoja kestävä poroerotus, vähä niinku isäntien sadonkorjuu, voidaan hyvin mielin nauttia poroherkuista myös täällä alempana. Poroerotuksessa porot ajetaan aitauksiin, luetaan eli lasketaan, mikä on kenenkin poro, mitkä teurastetaan ja mitkä saavat jäädä jatkamaan sukuaan. Kun vielä urokset kiimassa kalistelevat sarviaan, kokoavat haaremiaan ja puolustavat leidejään mustasukkaisesti, on hyvä ite ottaa rennosti ja nauttia kaikessa rauhassa tästä laadukkaasta raaka-aineesta.

Kylkiäiseksi tälle lihalle et mielestäni tarvitse kuin vodka-karpalohilloketta ja selleripyrettä. Helppoa, rentoa eikä turhan kikkailevaa. Poron maku tulee esiin,eikä sitä ole mitään järkeä peittää millään chileillä, kermoilla tai muutenkaan liian raskailla tai mausteisilla kastikkeilla. Raikas ja makea vodkakarpalo ja mieto, mutta täyttävä selleripyree toimii!

Oikein hyvää syksyä,ja miksei myös herkullistakin!

Kokonaisena paistettu poron ulkofile

1 poron ulkofile n.600g

savusuolaa (myös tavallinen käy)

suolaa

pippuria

hiero maut lihaan ja anna maustua hetki

Paistamiseen voita, tuoretta rosmariinia ja valkosipulia

lisää pannulle öljyä ja paista lihoja hetki. Lisää sitten voita, rosmariinia ja valkosipulia. Paista haluttuun kypsyyteen.

Vodkakarpalo

200g Karpaloita (jos ite ole poiminut, niin suosittelen Biokian)

1/2dl vettä

100g hillosokeria

4cl vodkaa

kiehauta vesi ja karpalot. Lisää sokeri ja anna hautua miedolla lämmöllä 20min. Lisää vodka ja anna kiehahtaa ja nosta heti kylmään jäähtymään.

Selleripyre

1 selleri

2 perunaa

kermaa

maitoa

suolaa

voita

Kuori ja pilko peruna ja selleri. Keitä maito-kermaseoksessa. Siivilöi. Soseuta. Mausta voilla ja kermalla.

Graavattua poroa & Taatelikakkua

Joulu tuli ja meni....

Ja nyt kaikki tuntuu tulevan yli. Liikaa mitä tahansa on liikaa. Eniten mietittää miksi tätä odottaa vuoden,syö itsensä kipeeksi ja sitten valittaa kuinka on täynnä. Asia jonka pitäisi jo tässä vaiheessa täysin selvä.
Joulupöydästä voisi nostaa esille ainakin Savustetun mädin (kirjolohen) taatelikakun ja piparjäätelön sekä graaviporon. Ne kun oli uusia meidän joulupöydässä.

n.1kg poroa esim.paistia
5dl tummaa gourmet olutta
n.50g merisuolaa
Reilusti timjamia (kuivattua)
Reilusti rakuunaa (kuivattua)
Puolukkahilloa

Valmista 10% suolaliuos yhdistämällä olut ja merisuola. Hiero reilusti yrttejä poron pintaan. Upota poronliha liemeen ja anna graavantua 1-2 päivää. Mieluiten 2. Käännä lihaa muutaman kerran sinä aikana. Pakasta lihaa muutama tunti ja leikkaa jäisestä porosta ohuita suikaleita ja tarjoa ehdottomasti puolukkahillon kanssa.

Taatelikakku

1 pkt kuivattuja taateleita
3dl vettä
2dl sokeria

Kaikki kattilaan ja keitä pehmeäksi

3,5dl jauhoja
1tl soodaa
1tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria

Sekoita kaikki keskenään ja yhdistä jäähtyneeseen taatelimassaan

200g voita sulatettuna
2munaa

Lisää munat massaan, ja lopuksi jäähtynyt voisula. Sekoita kaikki ja kaada kakkuvuokaan.
Paista 175asteessa n.tuntin Tarjoa piparkakkujäätelön kanssa

Joulupukin Poro burgerit joulun odotukseen...

 

 

Kohta syödään överiksi asti jouluruokaa.... sitä odotellessa voi heittää joulustressin narikkaan ja natustella hieman ironisesti Joulupukin Poro Burgereita

Burgeri piffit:

300g Poronjauhelihaa
100g sika-nautaa
2rkl paahdettua sipulia
kuivattua puolukkaa
1 muna
loraus kermaa
korppujauhoa

Sekoita kaikki ainekset sekaisin. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista katajanmarjavoissa. Lisää piffeihin jauhoa sen mukaan mitä taikina imee.

Katajanmarjavoi

2rkl voita
2-3 katajanmarjaa murskattuna

Pohjoisen Coleslaw

1porkkana raasteena
pala lanttua raasteena
pala piparjuurta raasteena
1tl etikkaa
1rkl majoneesia

Kaikki sekaisin, paitsi majo. Anna maustua kylmässä hetki. Lisää viimeisenä majo.

Karpalomajoneesi

1dl majoneesia
2rkl karpaloita

soseuta karpalot. Lisää majoneesi sekaan.

Riistakastike

1dl punaviiniä
tilkka punaviinietikka
2dl kermaa
1rkl mustaherukkahytelöä
1rkl puolukkahilloa
1tl timjamia (kuivattu)
2 murskattua katajanmarjaa

Kiehauta etikka ja punkku. Lisää sekaan kerma ja loput maut. Anna poreilla pannulla n.10-15min, tai kunnes kastike on paksua. Kiillota lopuksi voilla, eli lisää sekaan nokare voita ja anna sen sulaa joukkoon jolloin soosi saa kiiltoa.

Herkkua halvoista ruhonosista vol2,Veripalttu

Heti alkuun todettava,että veri ei kaikkien mielestä kuuluu postaukseen joka käsittelee ruhonosia. Minulle se on osa elukkaa,ja lasken sen yhdeksi osaksi halpoja ruhonosia.

Sitten asiaan.... Aikaisemmin bloggasin Possunkielestä,joka huimalla 2euron hinnalla osoittautui rahallista arvoaan paremmaksi,oikein herkuksi. Kielen ohjeen löydät täältä

Nyt otin kohteeksi veren,verenluovuttajana toimi pohjoisen ystävämme Poro. 1/2l kustansi huimat 3,29euroa. Oudointa on se,että naudanveri on kalliimpaa (5,30e)

Veri on hyvää ja erittäin ravinteikas raaka-aine joka valitettavasti jää tämänpäivän tarjonnassa kaupanhyllyille ruikuttamaan. Tosin syynä voi olla se,että jengi ei tiedä mitä siitä voisi tehdä. Ainakin letut, palttu ja verimakkara on vanhoja kunnon herkkuja. Mansen kasvattina varsinkin jälkimmäinen on tuttua herkkua,eilen sorruin kuitenki palttuun. Kylkeen vielä karamellisoitua omenaa ja sipulia. Voin suositella myös veren lisukkeiksi omenan sijasta puolukkahilloa,bechamel eli maitokastiketta ja keitettyjä pottuja. Helppo,ravinteikas,halpa,hyvä ja ylellinen ruoka. Rohkeasti kokkaamaan.

Veripalttu
5dl verta
5dl lihalientä(5dl vettä+1,5rkl riista tai vasikan fondia)
5dl tummaa olutta (kozel)
3dl tummaa siirappia
1 iso sipuli silputtuna
400g rasvasta possunkylkeä paloina
n.5dl vehnäjauhoa
n.5dl korppujauhoa
1rkl meiramia
1 rkl rakuunaa
2 rkl merisuolaa

sekoita lihaliemi,olut ja veri keskenään. sekoita jauhot ja lisää veri voimakkaasti sekoittaen.Anna turvota n.tunti.massa saa olla paksua. lisää vielä freesattu ja jäähdytetty sipuli sekä possunkylki.sekoita.lisää mausteet. Kaada massa vuokaan. peitä vuoka foliolla ja laita vesihauteessa 175 asteisee uuniin ja anna olla 1,5tuntia. Anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi ja paista palat reilussa voissa.

Karamellisoitu omena ja sipuli

2 omenaa kuutioina
2 sipulia ohuina paloina
2rkl voita
2rkl sokeria
sekoita voi ja sokeri pannulla,kun seos on hieman ruskea lisää omenat ja sipulit. Anna muhia pienellä lämmöllä kunnes pehmeetä.

Poroa ja Punajuurijäätelöä

Poro on meidän kansallisruokaa, ei hesburger,ei atomit,vedyt,lörtsyt,mörköpötköt,eikä edes hernekeitto vaan Poro! Se on niin suomalaista siinä missä kossu ja hk:n sininenkin (valitettavasti)
Valitettavasti ja toisaalta ymmärrettävästikin kyseinen liha on rajun hintaista, mutta onhan se myös hintansa arvoista. Jos possu on elukka josta jokainen ruhonosa on herkkua, voi sanoa samaa myös porosta, ja yksi asia jota yli kaiken haluaisin kokata on poron posket. Valitettavasti moista herkkua ei täällä päin ole saatavilla. Joskus sitten! Itse poromies syö varmaan nahatkin karvoineen. Ovathan lappalaiset kunnostautuneet matkamuistojenkin saralla valmistamalla poron paskasta kaulakoruja. Kyseinen papana saa päälle pihkakerroksen ja kiillotuksen. Täten vältytään hajulta ja tahroilta., joten ei muuta kun koruostoksille.

mutta asiaan...

Poronliha on rakenteeltaan hienosyistä ja vähärasvaista. Se on todella mureaa ja helposti kypsyvää. Varsinkin syksyinen poronliha on erittäinkin vitamiinipitoista. Eksoottisen, ainutlaatuisen ja ympäri maailman tunnetun herkun poronlihasta tekee sen mureus, hienosyisyys ja aito riistan maku, jota ei pidä peittää liialla maustamisella. Eikä poron fileetä ainakaan kannata ikinä paistaa kypsäksi, sillä maku muuttuu lähinnä maksamaiseksi. Ei maksan maussa mitään vikaa ole, mutta jos syö poroa, niin pitäähän se porolle maistua!

Poron Ulkofileetä, Hunajaisia Nauriita ja Karpalo-sinappikastiketta

PORO:

4 poron ulkofileepihviä n.150g/kpl
suolaa
pippuria
voita
timjamia

Paista vaahtovoissa timjamin kanssa n1,5-2min per puoli, riippuen fileen paksuudesta. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna vetäytä foliossa 6-8min

NAURIIT:

400g Nauriita
5dl kasvislientä
1/2 tuoretta inkivääriä raastettuna
3 rkl hunajaa

Ryöppää kuutioidut nauriit kiehuvassa kasvisliemessä. Mausta inkiväärillä ja hunajalla.

KARPALO-SINAPPIKASTIKE

5dl vahvaa lihalientä
1,5dl karpaloita
1,5 rkl Turun sinappia
3dl kermaa
maizenaa

Kiehauta lihaliemi. Lisää joukkoon karpalot. Anna kiehua vielä hetki. Soseuta ja siivilöi. Laita siivilöity liemi takas liedelle. lisää kerma ja kiehauta uudelleen. Lisää sinappi. Tarkista maku. Suurusta tarvittaessa.

PUNAJUURIJÄDE

5dl punajuurimehua
5dl kermaa
8 keltuaista
sokeria
2dl sokeria
2 punajuurta

Raasta punajuuri.
Kiehauta kerma ja punajuuriraaste.Anna maustua 2 tuntia kannen alla. Kiehauta punajuurimehu kunnes puolet jäljellä. Vatkaa keltuaiset ja sokeri keskenään. lisää keltuaisten sekaan siivilöity punajuurikerma ja punajuurimehu. Laita massa jäätelökoneeseen. Nauti. Tai sitten pakastat jäden metallisessa purkissa ja annat olla kylmässä muutamia tunteja, ja jäähdytä seos ennenkuin laitat pakastimeen.